Jäikö lapsivaikutusarvio tosiasiassa tekemättä, kun tasa-arvoinen avioliittolaki säädettiin?

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • Sami Mollgren
  • 15

KD-lehti pohjustaa "Aito avioliitto" -kansalaisaloitteen ennen juhannusta tapahtuvaa luovuttamista eduskunnalle.

KD-lehti kertoo, että opettaja ja KD Helsingin piirin puheenjohtaja Tuulikki Tepora on sitä mieltä, että "lapsivaikutukset jäivät tutkimatta ja se on laiminlyönti avioliittolakimuutoksen yhteydessä". Teporan mielestä asia pitäisi tutkia, koska se on hänen mielestään laiminlyönti avioliittolakimuutoksen yhteydessä. Hän vetoaa kansainvälisen järjestön palveluksessa olevan juristin huomioon lapsiasiain valtuutetun kannanotosta.

- Tätä arviointia ei tehty. Kansalaisaloite eteni kuitenkin eduskunnan päätettäväksi lakivaliokunnan mietintöön jätetyn vastalauseen pohjalta ja eduskunta hyväksyi lain. Poliittinen päätös on siis ristiriidassa lakivaliokunnan ja lapsiasiavaltuutetun antamaan kielteiseen päätökseen, sanoo Tepora KD-lehdessä.

Teporan mukaan samaa sukupuolta olevien parisuhteiden ja näiden vanhemmoimien perheiden aseman pitämistä muita heikompana tukee "sitä avioliittolain arvopohjaa, mihin länsimainen lainsäädäntö perustuu; avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto ja lapsella on lähtökohtaisesti oikeus sekä isään että äitiin".

Onko lapsivaikutusarvio todella tekemättä?

Nämä lasten oikeuksia keppihevonsena käyttävät ja lapsivaikutusarvioon oljenkortena tarttuvat eivät ehkä hahmota lapsiin ja parisuhteisiin liittyen yhtä tosiasiaa: Suomessa lapsella voi jo nykyään olla juridisesti kaksi samaa sukupuolta olevaa vanhempaa. Se toteutui jo viime vuosikymmenellä, kun rekisteröidyssä parisuhteessa elävien samaa sukupuolta olevien parien kohdalla sallittiin sisäinen adoptio.

Sisäisen adoption sallinut päätös perustui vahvasti lapsivaikutusarvioon.

Avioliittolain 1.3.2017 voimaan astuva uudistus puolestaan ei sisällä ratkaisuja, jotka muuttaisivat lapsen oikeudellista asemaa suhteessa vanhempiin millään tavalla. Ainoa tätä sivuava muutos on, että samaa sukupuolta oleva aviopari voi hakeutua adoptioneuvontaan pariskuntana. Siinä kaikki.

Huomattavaa on, että avioliittolain uudistamiseen liittymättömän äitiyslain hyväksymisessä voidaan yhtäläisesti tukeutua viime vuosikymmenellä tehtyyn lapsivaikutusarvioon, jossa selvitettiin mm. seuraavia aiheita: vaikutukset lapsen oikeudelliseen asemaan, vaikutukset lapsen kehitykseen ja vanhemmuuden käsitteen muuttuminen. Vuonna 2008 tehdyn lapsivaikutusarvion mukaan ei ole estettä sille, että lapsella on kaksi samaa sukupuolta olevaa juridista vanhempaa.

Äitiyslaki on lapsiin liittyen mittaluokaltaan asia, joka liittyy avioliittolakia paljon lähemmin jo aikaa sitten sallittuun perheen sisäiseen adoptioon. Äitiyslaki vain lähinnä suoraviivaistaa sen, mikä nyt joudutaan tekemään raskaan adoptioprosessin kautta - ihan kuin pienen lapsen kanssa ei olisi muuta tekemistä kuin pyörittää samalla hankalaa adoptioprosessia.

Koska lapsivaikutusarvion valossa rekisteröidyssä parisuhteessa elävät samaa sukupuolta olevat vanhemmat voidaan hyväksyä, niin on aika loogista, että avioliitossa elävät samaa sukupuolta olevat vanhemmat voidaan yhtälailla hyväksyä - jo kerran tehtyyn lapsivaikutusarvioonkin tukeutuen.

Tasa-arvoisen avioliittolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä käydyissä asiantuntijakuulemisissa lapsia koskettavia arvioita tuotiin myös kattavasti esiin, vaikka niistä ei laadittukaan yhtä dokumenttia.

KD-lehti: ´Lapsivaikutukset jäivät tutkimatta ja se on laiminlyönti´ – Tuulikki Tepora kritisoi avioliittolain muutosta
Avioliittolain uudistuksen vastustajat liikkeellä virheellisin väittein
Eduskunta saa ´Aito avioliitto´ -aloitteen ennen juhannusta

15 kommenttia

Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat ovat väittäneet, että lakiuudistuksen lapsivaikutuksia ei ole arvioitu. Jo asiantuntijakuulemisissa tällainen arviointi tosiasiassa käytiin läpi. Lisäksi on siis vuonna 2008 tehty lapsivaikutusten arvio, jonka perusteella säädettiin laki rekisteröidyssä parisuhteessa elävien oikeudesta sisäiseen adoptioon.

Viime aikoina tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat ovat tuoneet esiin professori Tapio Puolimatkan kehittelemää "epäsuoraan päättelyyn" perustuvaa* teoriaa siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki heikentäisi ns. perinteisiä avioliittoja jotenkin ja olisi siten lasten oikeuksien kannalta haitallinen asia. Puolimatkan teorian juuret ovat ulkomailla.

*) Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin ( http://www.jylkkari.fi/2015/02/vastarannan-professori/ ) tekemässä haastattelujutussa "Vastarannan professori" Puolimatka kertoo teoriastaan, ja toteaa: "Käytän tässä epäsuoraa päättelyä. Sitähän meidän on pakko tehdä, olemassa olevan tiedon varassa päätellä mitä siitä voi seurata."

Oletuksia, joihin Puolimatkan uskonnollinen vakaumus tuskin on ollut jättämättä kosketustaan. Tuo Puolimatkan esittämä teoria on kuin suoraan joitain vuosia sitten julkaistusta pätkästä ( http://www.youtube.com/watch?v=6jrngYNGNeE ).

Outoa on myös nostaa lakivaliokunnan enemmistön kielteinen kanta jollain tavalla merkittäväksi asiaksi, ikään kuin korottaa valiokunta poliittisen päätöksenteon yläpuolella olevaksi toimijaksi. Käytännössähän valiokunnassa istuu vain rajattu joukko niitä samoja kansanedustajia, jotka lakiuudistuksen selvin äänin hyväksyivät.
  • 2 / 15
  • Tuulikki Tepora
  • 21.6.2016, 11.02
En ole käynyt tällä sivustolla, mutta sain vinkin kommenteista kirjoitukseeni. Haluan nyt korjata virheen. En missään ole kirjoittanut tai puhunut samaa sukupuolta olevien parien aseman heikentämisestä. Minulla on kolme tärkeää perustelua, miksi avioliiton tulee säilyä miehen ja naisen välisenä.
Mies ja nainen ovat erilaiset ja täydentävät toisiaan. Vain mies ja nainen voivat keskenään saada jälkeläisen.Erityisesti lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa kehittää identiteettiään isän ja äidin hoidossa. Onko miehellä ja naisella eroa? Avioliiton tapauksessa kysymys koskee erityisesti lapsen näkökulmaa. Ajavatko kaksi naista tai kaksi miestä saman asian kuin mies ja nainen lapsen vanhempina?

Toiseksi perusteluni on luonnollisen, biologisen vanhemmuuden merkitys. Biologinen vanhemmuushan ei aina toteudu johtuen olosuhteista, epäonnistumisista avioliitossa ja niin edelleen. Kysymys ei tarkoita, etteikö lapsi voisi kasvaa yksinhuoltaja-, uus- tai adoptioperheissä. Kyse on siitä, näkeekö yhteiskunta biologisella isällä ja äidillä yleensä arvoa lapsen kannalta. Vai tuetaanko sitä, että hankitaan lapsia tietoisesti erottamalla heidät biologisesta vanhemmastaan ja omasta perimästään?

Kolmas perusteluni on, että yhteiskunnassa tulee säilyttää moniarvoisuus sekä uskonnon ja mielipiteen vapaus. Tulisiko itse kullakin olla oikeus myös tulevaisuudessa ilmaista oma näkemyksensä avioliitosta ilman, että joutuu syrjityksi?

Nykyisen avioliittolain aikana Suomessa on ollut täysi vapaus ajaa ”sukupuolineutraalia avioliittoa”. Sen sijaan niissä maissa, joissa sukupuolineutraali avioliittolaki on hyväksytty, seurauksena on ollut vaatimuksia yksiarvoisuudesta: kaikkien pitäisi hyväksyä avioliiton uusi määrittely. Yksittäiset henkilöt eivät saisi ilmaista vastakkaista mielipidettä eikä kirkoissa saisi julistaa perinteistä avioliittokäsitystä. Nyt vielä kouluihin ollaan tuomassa opetussuunnitelmaa, että tyttöjä ei saisi kutsua tytöiksi ja poikia ei saisi kutsua pojiksi. Opettajien pitäisi hyväksyä, että on enemmän sukupuolia kuin kaksi ja jokaisella on oikeus itse määritellä sukupuolensa. Tämä on seurausta spn-lain hyväksymisestä. Kannanotot perinteisen avioliiton puolesta ovat monessa tapauksessa johtaneet käytännön syrjintään: työpaikkojen menetyksiä, taloudellisia korvausvaatimuksia jne.
Avioliitto miehen ja naisen välillä on eri asia kuin samaa sukupuolta olevien liitto. Kun puhutaan avioliitosta, se tulisi edelleenkin ymmärtää miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Muut liitot tulisi olla erinimiset ja niihin liittyvät muutokset tehdä niihin liittyvien lakien puitteissa.