Jäikö lapsivaikutusarvio tosiasiassa tekemättä, kun tasa-arvoinen avioliittolaki säädettiin? (juttukommentit)

Tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat ovat väittäneet, että lakiuudistuksen lapsivaikutuksia ei ole arvioitu. Jo asiantuntijakuulemisissa tällainen arviointi tosiasiassa käytiin läpi. Lisäksi on siis vuonna 2008 tehty lapsivaikutusten arvio, jonka perusteella säädettiin laki rekisteröidyssä parisuhteessa elävien oikeudesta sisäiseen adoptioon.

Viime aikoina tasa-arvoisen avioliittolain vastustajat ovat tuoneet esiin professori Tapio Puolimatkan kehittelemää "epäsuoraan päättelyyn" perustuvaa* teoriaa siitä, että tasa-arvoinen avioliittolaki heikentäisi ns. perinteisiä avioliittoja jotenkin ja olisi siten lasten oikeuksien kannalta haitallinen asia. Puolimatkan teorian juuret ovat ulkomailla.

*) Jyväskylän ylioppilaslehti Jylkkärin ( http://www.jylkkari.fi/2015/02/vastarannan-professori/ ) tekemässä haastattelujutussa "Vastarannan professori" Puolimatka kertoo teoriastaan, ja toteaa: "Käytän tässä epäsuoraa päättelyä. Sitähän meidän on pakko tehdä, olemassa olevan tiedon varassa päätellä mitä siitä voi seurata."

Oletuksia, joihin Puolimatkan uskonnollinen vakaumus tuskin on ollut jättämättä kosketustaan. Tuo Puolimatkan esittämä teoria on kuin suoraan joitain vuosia sitten julkaistusta pätkästä ( http://www.youtube.com/watch?v=6jrngYNGNeE ).

Outoa on myös nostaa lakivaliokunnan enemmistön kielteinen kanta jollain tavalla merkittäväksi asiaksi, ikään kuin korottaa valiokunta poliittisen päätöksenteon yläpuolella olevaksi toimijaksi. Käytännössähän valiokunnassa istuu vain rajattu joukko niitä samoja kansanedustajia, jotka lakiuudistuksen selvin äänin hyväksyivät.
  • 2 / 15
  • Tuulikki Tepora
  • 21.6.2016 11:02
En ole käynyt tällä sivustolla, mutta sain vinkin kommenteista kirjoitukseeni. Haluan nyt korjata virheen. En missään ole kirjoittanut tai puhunut samaa sukupuolta olevien parien aseman heikentämisestä. Minulla on kolme tärkeää perustelua, miksi avioliiton tulee säilyä miehen ja naisen välisenä.
Mies ja nainen ovat erilaiset ja täydentävät toisiaan. Vain mies ja nainen voivat keskenään saada jälkeläisen.Erityisesti lapsen kannalta on tärkeää, että hän saa kehittää identiteettiään isän ja äidin hoidossa. Onko miehellä ja naisella eroa? Avioliiton tapauksessa kysymys koskee erityisesti lapsen näkökulmaa. Ajavatko kaksi naista tai kaksi miestä saman asian kuin mies ja nainen lapsen vanhempina?

Toiseksi perusteluni on luonnollisen, biologisen vanhemmuuden merkitys. Biologinen vanhemmuushan ei aina toteudu johtuen olosuhteista, epäonnistumisista avioliitossa ja niin edelleen. Kysymys ei tarkoita, etteikö lapsi voisi kasvaa yksinhuoltaja-, uus- tai adoptioperheissä. Kyse on siitä, näkeekö yhteiskunta biologisella isällä ja äidillä yleensä arvoa lapsen kannalta. Vai tuetaanko sitä, että hankitaan lapsia tietoisesti erottamalla heidät biologisesta vanhemmastaan ja omasta perimästään?

Kolmas perusteluni on, että yhteiskunnassa tulee säilyttää moniarvoisuus sekä uskonnon ja mielipiteen vapaus. Tulisiko itse kullakin olla oikeus myös tulevaisuudessa ilmaista oma näkemyksensä avioliitosta ilman, että joutuu syrjityksi?

Nykyisen avioliittolain aikana Suomessa on ollut täysi vapaus ajaa ”sukupuolineutraalia avioliittoa”. Sen sijaan niissä maissa, joissa sukupuolineutraali avioliittolaki on hyväksytty, seurauksena on ollut vaatimuksia yksiarvoisuudesta: kaikkien pitäisi hyväksyä avioliiton uusi määrittely. Yksittäiset henkilöt eivät saisi ilmaista vastakkaista mielipidettä eikä kirkoissa saisi julistaa perinteistä avioliittokäsitystä. Nyt vielä kouluihin ollaan tuomassa opetussuunnitelmaa, että tyttöjä ei saisi kutsua tytöiksi ja poikia ei saisi kutsua pojiksi. Opettajien pitäisi hyväksyä, että on enemmän sukupuolia kuin kaksi ja jokaisella on oikeus itse määritellä sukupuolensa. Tämä on seurausta spn-lain hyväksymisestä. Kannanotot perinteisen avioliiton puolesta ovat monessa tapauksessa johtaneet käytännön syrjintään: työpaikkojen menetyksiä, taloudellisia korvausvaatimuksia jne.
Avioliitto miehen ja naisen välillä on eri asia kuin samaa sukupuolta olevien liitto. Kun puhutaan avioliitosta, se tulisi edelleenkin ymmärtää miehen ja naisen väliseksi liitoksi. Muut liitot tulisi olla erinimiset ja niihin liittyvät muutokset tehdä niihin liittyvien lakien puitteissa.
Tuulikki, ei tuossa kommentoimassasi kirjoituksessakaan väitetty, että olisit kirjoittanut tai puhunut samaa sukupuolta olevien parien aseman heikentämisestä. Yrität nyt "korjata" sellaista virhettä mitä ei olekaan. Katsotaanpas asiaa logiikan valossa:

Peräänkuulutat ajatusta "avioliiton säilyttämisestä miehen ja naisen välisenä liittona" - toisin sanoen samaa sukupuolta olevien parisuhteiden ja näiden vanhemmoimien perheiden aseman pitämistä muita heikompana. Ja tuo mielestäsi tukee "sitä avioliittolain arvopohjaa, mihin länsimainen lainsäädäntö perustuu; avioliitto on yhden miehen ja yhden naisen välinen liitto ja lapsella on lähtökohtaisesti oikeus sekä isään että äitiin".

Joten korjattavaa virhettä ei ole. Näkemystäsi on käsitelty sellaisena kuin olet asian tuonut esiin.

Kyllä, vain miehen sukusolu voi hedelmöittää naisen sukusolun, ja otollisissa olosuhteissa siitä syntyy jälkeläinen. Useimmiten niin tapahtuu yhdynnän seurauksena, ei avioliittoa solmiessa tai sen seurauksena.

Avioliitto on kahden aikuisen välinen tietyn muotoinen sopimus, jonka solmittuaan sopijaosapuolista tulee toistensa sukulaisia ja lähimpiä omaisia. Avioliiton solmineille syntyy velvollisuuksia ja oikeuksia toisiaan kohtaan. Avioliittolaissa ei käsitellä juridista tai muutakaan suhdetta lapsiin.

Avioliittolain uudistus ei muuta lapsen juridista suhdetta vanhempiin tai vanhempaan. Se ei vaikuta lapsen oikeuksiin isään tai äitiin. Edellisestä riippumatta kaksi naista ja kaksi miestä kuitenkin ajavat saman asian kuin mies ja nainen lapsen vanhempina. Avioliittolaista riippumatta Suomessa on lapsia, joilla on kaksi juridista samaa sukupuolta olevaa vanhempaa.

Mitä taas tulee uskonnonvapauteen, niin oman näkemyksen voi varmasti jatkossakin ilmaista avioliitosta, samalla tavoin kuin näkemyksensä avioerosta, julkisesta liikenteestä, ruokaympyrästä, vanhuksista, ulkomaalaisista, presidentistä ja monista muistakin asioista. Sen sijaan, jos toimii näiden mielipiteidensä perusteella syrjivästi, niin voi kohdata seurauksia.

Opettajien ja muidenkin vastaavassa asemassa olevien pitää jo inhimillisyyden nimissä hyväksyä ihmisten moninaisuus, eikä yrittää pakottaa ihmisiä tiettyyn muottiin omien uskomustensa perusteella. Tämä täysin riippumatta avioliittolain uudistuksesta. Näillä asioilla ei ole syys-seuraus -suhdetta, vaikka tällaisella kaltevalla pinnalla pelotellaankin.
  • 4 / 15
  • Public eye
  • 21.6.2016 12:36
Tuulikin kannattaisi ehkä käydä tällä sivustolla, ja näyttää nyt sentään edes löytyneen. Kun mielipiteet täällä kirjoittavien ihmisten enemmistön lähipiiriin kuuluvien asioista näyttävät olevan kovin vahvoja, täällä olevien artikkelien ja keskustelujen lukeminen ehkä hieman avartaisi maailmankuvaa ja oikeiden ihmisten kokemusmaailmaa arkielämästä. Samalla tulisivat faktatkin paremmin kohdalleen luottamustehtävää hoitaessa.
Tuulikki Tepora, miten te jatkuvasti haluatte väärittellä ja luoda valheellisia oletuksia, kuten tämäkin:
" Nyt vielä kouluihin ollaan tuomassa opetussuunnitelmaa, että tyttöjä ei saisi kutsua tytöiksi ja poikia ei saisi kutsua pojiksi. Opettajien pitäisi hyväksyä, että on enemmän sukupuolia kuin kaksi ja jokaisella on oikeus itse määritellä sukupuolensa. Tämä on seurausta spn-lain hyväksymisestä. Kannanotot perinteisen avioliiton puolesta ovat monessa tapauksessa johtaneet käytännön syrjintään: työpaikkojen menetyksiä, taloudellisia korvausvaatimuksia jne. "

Ei ops kiellä tyttö- tai poikasanaa. Mitä jos Tepora nyt ensin kertoisi meille sen sananmukaisen kohdan, jossa todettaisiin noin. Ihan vaikka sivunumerolla ja kunnon sitaatilla? Nämä suussa sulavat heitot voi jättää omaan lukuunsa eikä haaskata viranomaisten aikaa.

Mitä tulee tytöksi tai pojaksi nimeämiseen, lienee kai silti ihan kohteliasta, että oppilaita ja aikuisia kutsutaan nimeltä. Ei päiväkodeissakaan ole tätejä, vaan opettajia ja hoitajia Ja kouluissa myös opettajia.
Himouskovaisten(Tepora) tai ääriateistien(Human) kanssa ei kannata väitellä, se on vaan ajanhukkaa. Kummatkin ovat sen verran aivopestyjä aatteisiinsa.
Koittakaa nyt ymmärtää, ettei uskovaisten kanssa voi keskustella järkevästi, taivasukkoihin uskovat ovat parantumattomasti sekaisin. Love is love.
  • 8 / 15
  • Tuulikki Tepora
  • 22.6.2016 0:31
Johannalle: Tasa-arvotyö on taitolaji - Opas sukupuolten tasa-arvon edistämiseen perusopetuksessa.
Sivu 66 Sukupuoli
Oikea määritelmä on, että sukupuolia on kaksi, mies ja nainen.
Opas selittää, että sukupuoli voi tarkoittaa henkilötunnuksesta ilmenevän sukupuolen lisäksi esimerkiksi sukupuolirooleja, naiseuden ja miehuuden sosiaalisia merkityksiä, yksilön sukupuoli-identiteettiä tai fyysisiä oinaisuuksia. Oppaan määrittely perustuu gender-ideologiaan. Oppaan tavalla lapsille ja nuorille ei voi opettaa, mitä tarkoittaa sukupuoli.
Sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaus voivat vaihdella monin tavoin miesten ja naisten sekä tyttöjen ja poikien keskuudessa. Se ei merkitse sitä, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.

Sivulla 67 mainitaan Sukupuolten tasa-arvo otsikon alla: Tasa-arvokäsite kattaa myös sukupuolen moninaisuuden eli hyväksyy ajatuksen, että sukupuolia on enemmän kuin kaksi.
Sivulla 68 mainitaan Sukupuolitietoinen opetus – otsikon alla: Opetuksessa pidättäydytään sosiaalistamasta oppilasta hänen ulkoiseen sukupuoleensa. Käytännössä tarkoitetaan, että tyttöjä ei kutsuta tytöiksi ja poikia ei kutsuta pojiksi. (Olet varaan tietoinen Jani Toivolan 14 teesistä, joista 1: Ei kutsuta tyttöjä tytöiksi ja poikia pojiksi.)

Sivulla 13 on otsikkona: Jokaisella on oikeus itse määritellä sukupuolensa. Kun lapsi syntyy, voidaan todeta, onko hän tyttö vai poika. Joskus syntyy lapsi, jota ei voida tunnistaa tytöksi tai pojaksi. Tällöin äidin raskausaikana on tapahtunut häiriö. Poikkeus on hyvin harvinainen. Vuodessa syntyy 3-8 lasta, joiden sukupuoli on epäselvä.

Sami Mollgrenille; Torstaina 9.6. 2016 antamassaan päätöksessä Euroopan Ihmisoikeustuomioistuin (EIT) toteaa, että avioliiton säilyttäminen miehen ja naisen välisenä liittona ei ole syrjivää. Käsitykseni avioliitosta ja sen perustasta poikkeaa sinun käsityksestäsi. Kun spn-laki hyväksyttiin, sen seurauksena täytyy muuttaa yli 200 lakia, niiden joukossa useita lapsiin ja heidän oikeuksiinsa kohdistuvia lakeja. Siis avioliiton määrittelyn muutos vaikuttaa erittäin vahvasti lapsen etuun ja oikeuksiin.
Sukupuolineutraali avioliittolaki on hyväksytty, ei kuitenkaan vielä voimassa.
Kaisan kanssa samaa mieltä. On täydellistä ajahukkaa edes tarttua uskonnollisiin asioihin. Uskonto on betoniin valettua faktaa näille rakkaille kanssaihmisille. Ei se mindset muutu millään järkevillä argumenteilla. Tämä asia muuttuu vain sukupolvien myötä.
Toistaiseksi EIT:n päätös on se, että avioliitto-oikeuden kieltäminen samaa sukupuolta olevilta ei ole vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta ( http://ranneliike.net/teema/eit-avioliitto-oikeuden-kieltaminen-samaa-sukupuolta-olevalta-parilta-ei-riko-euroopan-ihmisoikeussopimusta?aid=12398 ). Myönteistähän tuossa ratkaisussa oli toteamus, ettei EIT enää katso, että oikeus avioliiton solmimisessa pitäisi kaikissa olosuhteissa rajata vain ns. vastakkaisen sukupuolen välille. Oikeus tosin jätti määrittelemättä noita "kaikkia olosuhteita". Muutosta on kuitenkin ilmassa.

Avioliittolain uudistuksen yhteydessä tehtävät muut lakimuutokset vaikuttavat lapsen etuun ja oikeuksiin oikein myönteisesti.
Tuulikki Tepora, sukupuolta voidaan itse asiassa tarkastella useasta näkökulmasta, ja kaikista näkökulmista tarkasteltuna sukupuolia on enemmän kuin kaksi. Biologisesti ajatellen suurin osa meistä on XX-naisia tai XY-miehiä, mutta monessa tapauksessa tämä ei olekaan ihan näin yksinkertaista, esimerkiksi sukupuolikromosomeja saattaa olla liikaa tai puuttuakin. On myös tapauksia, että ihmisella on ollut XX-kromosomit (siis nainen), mutta hänellä on ollut täysin toimivat miehen sukupuolielimet.

Sukupuolella on myös sosiaalinen, psyykkinen ja juridinen ominaisuus. Esimerkiksi sosiaalinen sukupuoli ei kuitenkaan ole ihmisiin kirjoitettu, vaan ympäristö ja kasvatus muokkaavat sitä.

Olen itse ainakin iloinen, että tämä on otettu myös uusissa opetussuunnitelmissa huomioon. Kaikki lapset kun eivät mahdu kahden sukupuolen muottiin, ja se on ihan tieteellinen fakta.
On kyllä harmillista, kuinka paljon hämminkiä sukupuolen ympärillä alkaa olla.

Uskomus, ettei sukupuolessa tai sukupuolisuudessa tapahtuisi luontaista variaatiota on yhtä hölmö kuin uskomus, ettei tätä variaatiota voisi objektiivisesti todeta.
  • 13 / 15
  • Tuulikki Tepora
  • 23.6.2016 16:09
Sukupuolia on tasan kaksi. Sukupuoli käsitteenä liittyy suvun jatkamiseen. Uusi sukupuolentutkimus jonka tarkoitus on hämmentää selviä tosiasioita, on erittäin poliittisesti värittynyttä, eikä aina täytä edes tieteen kriteerejä. Kannattaa katsoa Norjassa tehty dokumentti asiasta:
https://www.youtube.com/watch?v=tiJVJ5QRRUE

On erittäin sekaannuttavaa opettaa lapsille ja nuorille, että on useita sukupuolia. Opetushallituksen oppaan määritelmä useasta sukupuolesta on väärä. Sukupuoliroolit, sukupuolen ilmaus tai sukupuoli-identiteetti ja sosiaaliset merkitykset eivät ole sukupuolia. Sukupuoli on XY=mies ja XX=nainen ja sen kautta fyysiset ja biologiset tunnusmerkit. Tämä on fakta, muut ilmenemismuodot ovat poikkeuksia ja erittäin harvinaisia. Niiden perusteella ei voida käsitettä sukupuoli määritellä uudelleen.

Noille muille käsitteille on syytä kehittää oma nimensä, esim. suomalaisittain kenderi. Se tulee englannin kielen sanasta gender. Koko tämä puhe monista sukupuolista perustuu ideologiaan, genderismiin. Sillä on juurensa marxilais-kommunistisessa ideologiassa.

Olen samaa mieltä, että niin tyttöjä kuin poikia ja naisia kuin miehiä on monenlaisia. Se on rikkaus! Ei ole tarkoitus, että olemme klooneja tai samasta muotista syntyneitä. Onneksi!
"Sukupuolia on tasan kaksi."

Biologiset systeemit eivät ole absoluuttisia / deterministisiä.

Suvullisesti lisääntyvät lajit eivät noudata absoluuttista sukupuolista dimorfiaa edes primaarien sukupuolipiirteiden suhteen. On toki totta, että näiden suhteen ollaan lähellä dimorfiaa, välimuotoja on suhteellisen vähän.

Kun tullaan sekundaaristen sukupuolipiirteiden kentälle, tilanne on eri. Ihmisellä sekundaarisista sukupuolipiirteistä dominoivin on aivokudos. Kun ihmisen aivokudoksesta tiedetään yhä enemmän, alkavat sen sukupuolittuneet osat lukeutua yhä vankemmin sekundaaristen sukupuolipiirteiden joukkoon.

Aivokudoksen sukupuolittuineiden osien variaatio on huima. Se näyttäisi olevan ainakin osin mosaikistisesti järjestynyt. Siinä näyttäisi pelaavan roolia hyvin monimutkainen ja hienoviritteinen biokemiallinen järjestelmä esim. eri reseptoreja ja välittäjäaineita niin, että variaatiota syntyy näiden pitoisuuksista, jakautumisesta aivokudoksen eri osien välillä ja keskinäisistä määräsuhteista.

"Noille muille käsitteille on syytä kehittää oma nimensä, esim. suomalaisittain kenderi."

Ei tarvita "genderiä" lainkaan. Sanalla 'sukupuoli' voi kattaa myös ihmisellä sekundaariset sukupuolipiirteet, aivokudos mukaan lukien. "Sosiaalista sukupuolta" ei ole olemassa, vaan koko konstruktio on oikopolku aikana, jolloin aivokudoksesta ei tiedetä tarpeeksi.

Koska perustelet tätä asiaa biologisesti, Tuulikki Tepora, myös evoluutioteoria kuulunee maailmankuvaasi?
  • 15 / 15
  • Lapset ensin
  • 30.8.2017 13:18
Kannattaa käydä lukemassa lapsiasian valtuutetun lausunto:
http://lapsiasia.fi/wp-content/uploads/2016/10/LAPS_lausunto_avioliittolaki_etuuslait_04102016.pdf

Se ei mielestäni ole "puolesta" tai "vastaan". Siinä todetaan mm.:

Lapsivaikutusten arviointi puuttuu

Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa, että esitysluonnoksessa on niukalti käsitelty sen vaikutuksia perheen lapsien näkökulmasta. Kaiken lainsäädäntötyön, jolla on suoraa tai välillistä vaikutusta lapsen oikeuksiin ja asemaan, tulisi tähdätä lapsen edun varmistamiseen mahdollisimman täysimääräisesti.

Lapsivaikutusten arvioinnin tulee perustua tutkittuun tietoon ja sisältää muun muassa erilaisten vaihtoehtoisten sääntelyratkaisujen punnintaa. Vaikutusarvioinnin perusteella tulisi valita ratkaisu, joka mahdollisimman hyvin varmistaa lapsen edun toteutumisen.

eli KYLLÄ. LAPSIVAIKUTUSARVIOINTIA EI OLE TEHTY JA SE ON HUOMATTAVA PUUTE lasten kannalta.