Seta ei jakanut Kunniarottaa - sopiva vastaanottaja olisi

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • Sami Mollgren
  • 6

Seta ei jostain syystä jakanut vuonna 2014 Kunniarotta-häpeäpalkintoa, vaikka aihettakin olisi. Mainitulla tunnustuksella on nostettu tikun nokkaan tahoja, jotka ovat lähestyneet hlbti-aihepiiriin liittyviä asioita ennakkoluuloisesti - lähinnä esittäneet syrjiviä näkemyksiä seksuaali- tai sukupuolivähemmistöistä tai harjoittanut käytännön syrjintää.

Vuonna 2014 Kunniarotalle olisi ainakin yksi varteenotettava ottaja, nimittäin lakivaliokunnassa kansalaisaloitetta tasa-arvoisesta avioliitosta vastustanut kymmenikkö: James Hirvisaari (muutos 2011), Anne Holmlund (kok), Eeva-Maria Maijala (kesk), Markku Mäntymaa (kok), Mika Niikko (ps), Arto Pirttilahti (kesk), Kari Tolvanen (kok), Ari Torniainen (kesk), Kaj Turunen (ps) ja Peter Östman (kd).

Kansalaisaloitetta vastustaneiden perusteluista parhaimmatkin ovat korkeintaan muodollisesti päteviä selittelyitä, joilla yritetään välttää omien ennakkoluulojen ääneen sanomista.

Esimerkiksi lakivaliokunnan puheenjohtaja Holmlund sanoi, että kansalaisaloitteen lakiesitys on teknisesti puutteellinen ja sen vuoksi sitä ei voi hyväksyä. Myös joukko muita valiokunnan jäseniä vetosi samaan asiaan. Kansalaisaloitteen ei kuitenkaan tarvitse lain mukaan olla kirjoitettuna valmiiksi laiksi, eikä se voi edes rönsytä suppeasta kehyksestään ulos, esimerkiksi seurannaisvaikutuksiin.

Aloitetta vastustettiin kovasti myös sillä perusteella, että homoparit saisivat tasa-arvoisen avioliittolain myötä adoptio-oikeuden.

Kyse on kuitenkin vain oikeudesta hakea adoptiota pariskuntana, yhdessä. Adoptio-asiaan ei liity mitään subjektiivista oikeutta lapsen hankkimiseen adoption kautta. Sellaista ei ole heteropareilla eikä sitä ole hakusessa homopareillekaan: adoption hakemisen oikeus ei luo adoption ohituskaistaa, eikä adoption lähtökohtana oleva lapsen paras ole katoamassa minnekään.

Lisäksi adoptio-oikeuden käyttäminen vastustamisen perusteluna sisältää itsestäänselvästi ennakkoluulon siitä, että samaa sukupuolta oleva pari olisi huonompi vaihtoehto vanhemmoimaan. Tällaiselle käsitykselle ei kuitenkaan ole mitään asiallisia perusteita.

Käsitys siitä, että avioliitto jotenkin erityisesti kuuluisi vain heteropareille, on sekin kestämätön väite. Ei ole mikään peruste, että jonkin asian pitäisi olla näin, koska se on ennenkin ollut näin. Lakivaliokunnan kuulemien 62 tahon lausuntojen jälkeen vetoaminen "sanakirjassa olevaan avioliiton määritelmään" ja tällaiseen kehäpäätelmään ripustautumisessa kyse voi olla vain ennakkoluulosta.

Lakivaliokunnan kymmenikkö olisi rottansa ansainnut. Eivätkä kolme äänestyksestä poissa olluttakaan omenaa ansaitse, edes hapanta.

Seta palkitsi Paavo Arhinmäen ja Itellan
Miksi adoptiokysymys hiertää avioliittolain uudistuksessa?

6 kommenttia

  • 1 / 6
  • Ei_avioliittoja_homoille
  • 28.6.2014, 18.19
"Lisäksi adoptio-oikeuden käyttäminen vastustamisen perusteluna sisältää itsestäänselvästi ennakkoluulon siitä, että samaa sukupuolta oleva pari olisi huonompi vaihtoehto vanhemmoimaan. Tällaiselle käsitykselle ei kuitenkaan ole mitään asiallisia perusteita"

Eiköhän se luonnollinen vaihtoehto, eli vanhempina isä ja äiti, ole se paras vaihtoehto? Miksi luonto ei olisi kehittänyt asioita sitten niin, että kaksi samaa sukupuolta olevaa voivat lisääntyä, jos he voivat olla yhtä hyviä vanhempia kuin kaksi eri sukupuolta olevaa?

Ja kuten olen sanonut, niin minusta homopareilla ei pidä olla kategorista kieltoa adoption suorittamiseen, mutta sen pitäisi olla samalla tavoin miinuspuoli kuin vaikkapa parin rikollistausta, alkoholismi tms.
Luonnossa suvullinen lisääntyminen pitää perimää näppärästi vaihtelevana. Tästä biologisesta erinomaisuudesta ei voi johtaa ajatusta ihanteellisesta kasvuympäristöstä. Ei ole perustetta kirjata lakiin arvotusta vanhempien sukupuoleen liittyen.