Sadussa lapset nukkuvat piirongin vetolaatikoissa.
Se on pelottava satu, äiti.
Sylisi pimeässä karhunrauta entä jos unohdat minut?
Minä käperryn hiljaa pöytälaatikkooni,
vain sanojen kirskuna turvonneessa puussa,
tätä sinä et saa auki, äiti, et saa unohtaa
millaisia ovat ne asiat joilla ei ole nimeä pimeässä.
-Sanna Karlström-
---------------------------------------------------------------------------
"Uneen viimeinkin lipua
vailla ruumiinsa kipua
tunneista loputtomista.
Vaipuisin hiljaa sinne päin
missä sen pienen vaahteran näin
leikkivän keltaisin lehdin.
Sanoisin: nyt minä ehdin.
Nyt olen taivas, nyt olet maa.
Tuulessa saatamme koskettaa."
-Mirkka Rekola-
---------------------------------------------------------------------------
Tunteellinen siili
Oi, sanoi siili,
olen tunteellinen siili,
olen hyvä, kiltti, hellä
Ja kenelläpä, kellä
on vastaansanomista?
Se vain on surullista,
että piikkikuoren alla
siilin hellyys piili.
Oi, sanoi siili,
olen surullinen siili,
niin yksinäinen jotta!
Ja se on aivan totta:
se yksinänsä eli
ja piikein piikitteli,
ja piikkikuoren alla
sitten itkeskeli.
-Kirsi Kunnas-
Neiti eksyi toisaalla runoketjuun, muutama kolahti joten ne laitan tänne. Ajatuksenvirta ei juuri nyt jaksa muuten toimia.
