Kädet vaivaa, ranteita särkee. Ja vasemman käden sormista keskisormi tuppaa puutumaan mistä syystä ehdin jo hermostua että siinä on jokin hermopinnivika. Mikä on mahdollista, tietenkin. Mikä sen parempaa kuin vaihtaa kättä vaivojen suhteen, johan toinen on kolmesti operoitu niin nyt on hyvä hetki alkaa sairastamaan toista. Mutta eilen totesin kun särki aivan stanasti joka paikkaa että se taitaa olla fibroa mikä kiukuttelee, miulla vaan niin kovin harvon särkee käsiä tätä nykyä sen takia etten osannut mieltää sitä siksi. Ja koska olen ihan vähän yliherkkä kaikelle käsikivulle vuosien ongelmien jälkeen. Tänään pitää saada soitettua itselleen aikaa lääkärille, saavat kirjoittaa jotain kunnon kipulääkettä näin talveksi fibroon jotten sekoa kokonaan.
Pääsykoekirjaan tartun tänään. Jännittää. Hyvällä tavalla kuitenkin, jotenkin nyt on enemmän rauhallinen olo sen suhteen. Syksyn opinnot on tehneet hyvää, ne on antaneet miulle huomattavasti itseluottamusta opiskelujen suhteen. Joka kerta tentissä hämmennyn siitä että mä osaan oikeasti asioita. :D
Menen tänään Turun neulontatapaamiseen, tää liittyy miun uudenvuoden lupaukseen hankkia elämä. Tapaan siellä uusia ihmisiä joilla on sama intohimo, neulominen (tai kutominen kuten minä sanon). Kivaa!
3 kommenttia
martin
31.1.2007 13:11
Kuinka mukavaa! Juuri se tunne, että osaa ... ja osaahan sitä, kun tekee työtä sen eteen JA uskoo omaan itseensä ... se tarkoittaa myös sitä, että uskoo kykyynsä yhdistää ja kokonaistaa.
Ja kutominen on ihanaa (minulta tosin on syntynyt vain kaulaliina).
martin
31.1.2007 13:19
ja kun on pohjustan hyvin, niin jatko sujuu aina sitä helpommin.
martin
31.1.2007 13:24
Toivottavasti sormivaivasi paranee! Minulla oikean käden etusormessa taitaa olla hermovaurio. Se puutuu rasituksessa hyvin nopeasti.