Kaipaan kovasti jotain sellaista mitä en vielä koskaan ole kokenut. Kumma miten sitä silti tietää sen olevan sitä mitä tarvitsee, haluaa, janoaa, kaipaa. Haluan niin että lähes tärisen ajatuksestakin että pääsisin haluani toteuttamaan. Tosin vähän epäilen että ujous iskisi taas niin ankarasti mukaan etten varmaan uskaltaisi tehdä niin kuin sydän sanoo, koskettaa toista.
Tämä tunne on niin valtava ja halu on niin valtava. En tiedä miten sen purkaisin. Kohde minulla on mielessä mutta kun en tiedä jakaako hän kiinnostukseni miltään osin. Enkä tiedä miten sitä edes häneltä kysyisin. Tiedän että hiljaa hyvää tulee mutta silti minä haluaisin mennä jo kovaa laukkaa kohti tunteitteni täyttymystä. Haluaisin vain ottaa hänet lähelle, halata ja ehkä antaa hellän suudelman huulille. Koskettaa, tuntea hänen lämpimän ihonsa kosketuksen omaani vasten.
En tiedä onko hän ollut hieman etäinen tällä viikolla vai johtuuko se kiireistä. Voi olla että johtuu kiireistä, ainakin sanoi että on edelleen kiinnostunut tarjouksesta jonka esitin ennen kun jäi lomalle. Ehkä yritän houkutella häntä luokseni kahville huomenna. Näin unta jossa hän oli luonani kahvilla, nojautui puoleeni sanoen että tätä taidamme molemmat haluta ja suuteli huuliani. Ehkä se oli enneuni ja tämä toteutuisi. Kuinka sitä haluaisinkaan....
