autuudesta vielä puren käärinliinojani.

Kaksisuuntaiseen aloitettiin oppikirjan mukainen tasaava lääkitys tänään. Lääkärisetä tuntui ottavan miun huonon olon ihan tosissaan tänään mikä tuntui hyvältä, en nimittäin jaksa taistella saadakseni apua mitä kuitenkin tarvitsen. Miulle ehdotettiin myös suljettua psykoterapiaryhmää, menen haastatteluun ensi viikolla. Se olisi hyvä juttu.

Olen ihan kamalan väsynyt. Uupunut, voimaton, tunnoton. Nautin kodin hiljaisuudesta ja siitä että olen kotona ja että vaimoke on kotona ja olemme kahden. Oli ihana käydä nokialla, oli ihanaa että appivanhemmat oli täällä ja että miun vanhemmat kävi mutta on myös ihanaa että he menivät. Tuli ihan täyteen sosiaalisuuskiintiö tässä viimeisen viikon aikana.

Hääjuttuja on ostettu ja asiat edistyy. Hiljalleen mutta ne edistyy. Kohta ne on ohi mikä on iso asia. Hyvässä mielessä.:)