Juttelin tänään nuoren syyrialaistytön kanssa, vaikka luulin häntä ekaksi intialaiseksi. Hän oli paennut vasta 5 kk sitten maastaan ja he olivat menneet Libanonin kautta Egyptiin ja sieltä Saksaan, josta tulivat Ruotsiin. Matkaan meni 1kk. Sitten hän kertoi kuinka paljon hänellä oli jo ennestään "setiä" Ruotsissa, taisi olla melko monta.Huomasi, miten isoja monien maiden suvut ovat ja miten erilailla he pitävät yhtä keskenään. Ei siis ollut ongelma lähteä, kun jo toiset olivat ehtineet ensin. Kun kysyin oliko kulttuurishokkia, niin ei yhtään. Hän oli rauhallinen ja tasapainoinen ja mietin, että koko isänmaa on aivan kaaoksessa ja tyttöä hymyilyttää. Miten kummallista jollakin tavalla. Ei jälkeäkään masennuksesta tai traumoista...