Eduskuntarymien puheenjohtajista viisi kannattaa ja neljä vastustaa kolmannen juridisen sukupuolen käyttöönottoa Suomen lainsäädännössä.
Ylen Marja Sannikka -ohjelma teki kyselyn asiasta. Kirjoituksessaan Marja Sannikka toteaa yhteiskunnallisen keskustelun sukupuolista olevan pahasti sekaisin. Hän arvelee yhdeksi selitykseksi sitä, että puhumme välillä sukupuoli-identiteeteistä, joita voi olla niin paljon kuin on kokijoitakin, ja välillä lisääntymisbiologisista sukupuolista.
Useamman kuin kahden juridisen sukupuolen hyväksymisen kannalla ovat Anders Adlercreutz (rkp), Paavo Arhinmäki (vas), Antti Lindtman (sdp), Kai Mykkänen (kok) ja Jenni Pitko (vihr).
Rkp:n Adlercreutz haluaa ottaa huomioon ne, jotka eivät identifioidu naiseksi tai mieheksi. Hän muistuttaa asian sisältyvän myös hallitusohjelmaan. Muunsukupuolisten tunnustamiseen viittaavat myös Sdp:n Lindtman ja Kokoomuksen Mykkänen. Mykkänen kertoo myös kannattavansa pyrkimystä uusien henkilötunnusten sukupuolineutraalisuuteen. Vasemmistoliiton Arhinmäki haluaisi purkaa ihmisiä määrittäviä rakenteita ja Vihreiden Pitkä katsoo, että kukin voi olla sitä mitä kokee olevansa ja ilmaista itseään haluamallaan tavalla.
Nykyistä kahden juridisen sukupuolen mallia kannattavat Harry Harkimo (nyt), Antti Kurvinen (kesk), Päivi Räsänen (kd) ja Ville Tavio (ps).
Kaikki kahdessa juridisessa sukupuolessa pitäytyvät perustelevat käsitystään sanomalla, että sukupuolia on vain kaksi. Päivi Räsäsen mukaan se on "se on biologinen ja lääketieteellinen tosiasia". Hän katsoo esimerkiksi intersukupuolisuuden olevan "sukupuolen kehityshäiriö, joista kärsiviä syntyy vain muutamia vuosittain".
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu joitakin hlbti-vähemmistöjen asemaa kohentavia muutoksia, mutta toistaiseksi esimerkiksi translakiuudistus ei ole edennyt. Myös sukupuolineutraalin vanhemmuslain kohtalosta ollaan huolissaan.