Psyke ry:n vaikuttajan tervehdys

  • Näkökulma
  • Näkökulma
  • Veli Hyvärinen
  • 1

Useat ihmiset ovat kehottaneet minua kirjoittamaan Keskusteluseura Psyke ry:n historiasta: ”Kirjoita siitä ajasta, kun olet vielä tolkuissasi. Olet harvoja jotka voivat sen tehdä.

FinnQueer-verkkolehdessä on julkaistu Setan historiaa; kts. finnqueer.net. Verkko-osoite finnqueer.net sivuaa myös Psyken alkuaikoja. Muistaa kannattaa myös kirja Sateenkaari-Suomi (Like 2007). Tälle sivustolle Kati Mustola on luvannut päivitetyn artikkelinsa tuosta kirjasta.

Psyke ry:n (1968-?) historia on kaikissa näkemissäni käsittelyissä kuitenkin jäänyt lähinnä hipaisujen varaan. Nykypolvi ei tiedä Psykestä juuri mitään. Virheellistäkin tietoa on ollut esillä.

Suomen homoliikkeiden vaiheita

Suomen homoliikkeen käsitetään yleisesti alkaneen Setasta, 1974 alkaen. Hieman valistuneempi käsitys kuuluu, että Seta ry perustettiin, kun Psyke ry ei onnistunut tehtävässään kunnolla. Psykessä näet olivat vallassa melko konservatiiviset voimat 1970-luvun varttuessa. Käsitys ei ole väärä, mutta puutteellinen se on.

Toimin molemmissa järjestöissä. Psyken aktiivisimmat jäsenet yrittivät yhteiskuntaan päin voimallisemmin vaikuttavaa linjaa homoliikkeessä jo 1970-luvun alkupuolella. Melko heikoin tuloksin, vaikka kyllä Psykekin toimi omalla tavallaan kansalaisjärjestönä kohtuullisesti. Viimeistään 1974 katsottiin kumminkin olevan uuden järjestön aika. Sen, mistä tuli Seta. Muistan kun muistankin, että jo 1972 kaavailimme kotonani Hanno Vammelvuon kanssa uutta järjestöä, jonka nimeksi tulisi Seksuaalinen tasa-arvoisuus. Taisimme vain olla molemmat saamattomia. Myöhemmin asiaa ajamaan porhalsivat meitä aktiivisemmat. He yrittivät ensin edistystä Psykessä.

Tätä kirjoitettaessa syksyllä 2012 on ollut luettavissa Valdemar Melangon kirja Puistohomot. Sen johdantoluvussa Lukijalle sanotaan sivulla 14, että: ”järjestäytyminen alkoi meillä vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen, kun vastaavat klubit olivat Ruotsissa toiminnassa jo 1960-luvulla”. Vuoden 1970 merkinnöissään Melanko kumminkin mainitsee ”Psyyken” kerhon Kalevankatu 45:ssä. Psyke ry oli perustettu 1968 ja sai virallisen statuksen 1969. Ns. Sirkan tansseja järjestettiin 1960–1970-luvun vaihteesta lukien 1980-luvun loppupuolelle. Seta taas perustettiin 1974, Melangon käsityksen mukaan kumminkin vasta 1970-luvun puolivälin jälkeen.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Käsitysten huteruudesta tai tiedon puutteesta kerron tässä muita havaintojani.

Innostuin tämän kirjoituksen tekoon ja Psyke ry:hyn liittyvän materiaalin kokoamiseen, kun luin jostakin vuonna 2011 sanan Kekkoslovakia. Historiastamme tietämätön kuvittelee tietenkin nimen kuultuaan, että Suomi oli Kekkosen presidenttiaikana (1956-1982) itäblokin maa. Suomi ei kuitenkaan ole oikeasti koskaan edistynyt niin ripeästi kuin hänen aikanaan. Kekkoslovakia-käsitteellä ei ole tolkullista merkityssisältöä.

Kun 1960-luvulla Inkeri Anttilan komitean työn pohjalta oltiin kaavailemassa Suomeen uutta, aiemman vääryyden muuttavaa seksuaalirikoslainsäädäntöä, Helsingin homojen piirissä kiersi huhu: Kekkonen ei sitä uutta homolakia vahvista! Kaupungeissa vallitsi tuolloin voimakas Kekkos-vastainen ilmapiiri. Väärässä huhuilijat tietenkin olivat. Olihan presidenttimme sentään laillisuusmies, edistyksellinen ja lahjakkain presidentti, joka meillä on koskaan ollut. Sitä paitsi hänellä oli hyviä homoystäviä. Osa ihmisistä kumminkin näköjään uskoi tai uskoo ”Kekkoslovakiaan”. Onneksi esim. Helsingin Sanomain syksyllä 2011 julkaisema Teema-numero Maan isäntä oikoo hieman käsityksiä rauhallisella tavalla. – Tämä sivuhuomautus tässä mm. siksi, että Psyke ry perustettiin ja toimi juuri Kekkosen aikana ja aloitti toimintansa homouden vielä ollessa lakien mukaan rikos.

Voi vain ihailla ihmisiä, jotka kirjoittivat Psyke ry:n toiminnan tarkoituskohdan Yhdistysrekisterille rekisteröitymistä varten! Lienee kiitäminen Jorma Elovaaraa. Yhdistys päätyi rekisteriin vaivatta, ja se myös sai myöhemmin toimia ilman viranomaispuolelta tulleita ongelmia.

Vertailuesimerkki lähihistoriamme vääristymisestä sivistyneittenkin ihmisten mielissä: Olin töissä Suomen ympäristökeskuksessa, joka 1995 lähtien toimi YLEn entisessä talossa Kesäkadulla. Useasti kuulin sanottavan siitä hieman kolkosta talosta, että se on brežneviläistä tai ddr-läistä arkkitehtuuria. – Jee! Mitähän talon arkkitehdit asiasta sanoisivat? Suomessa ei taatusti matkittu itänaapurin taloja. Tuo YLEn entinen talo on vain aikansa lapsi, kansainvälistä arkkitehtuuria. Sitä samaa kylläkin matkittiin niin Neuvostoliitossa kuin DDR:ssäkin. En älynnyt sanoa talon arkkitehtuuria kritikoineille nuorille, että Pietarin/Leningradin lähiöiden kerrostaloja kutsuttiin siellä suomalaistyyppisiksi.

Psyke ry ja muu maailma

Käsitykset Psyke ry:stä ovat olleet paljolti huhujen ja uskomusten tasoa. Ja sen pahempi: oikeaa tietoa ei niin vain löydykään.

Toki Ranneliike.net -sivustolle on 2000-luvulla alkanut kertyä hajatietoja myös Psykestä, kts. esim. 96-lehti syntyi 40 vuotta sitten. Sivulta pääsee mm. kuulemaan Psyken ehkä tärkeimmän ideoijan, Jorma Elovaaran haastattelun. Se koskee 96-lehtiä.

Ylen arkistosivuilla on nähtävissä dokumentti Eräs vähemmistö – homoseksuaalit, vuodelta 1975: http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/eras_vahemmisto_-_homoseksuaalit_37898.html#media=37907.

Ainoa maininta kirjallisuudessa Psykestä oli pitkät ajat Brita Polttilan Särestöniemi-kirjassa Reidar (Tammi 1985). Sivu 130: ”Rakennusvuosi (1971) merkitsi Reidarille myös erään merkittävän ja laajakantoisen päämäärän saavuttamista. Hän oli 1960-luvulla perustetun keskusteluseura Psyken jäsen. Seuran tavoitteisiin kuului homoseksuaalisuuden dekriminalisointi. Tammikuussa 1971 vähemmistöä syrjivä laki muutettiin. – Lain muutos herätti Reidarissa valtavan vapautuneisuuden tunteen. Hän oli saanut ihmisoikeudet...

Oudoista Psyke-käsityksistä on puolestaan hyvä esimerkki etevän kirjailijan, Pirkko Saision Finlandia-palkittu Punainen erokirja (WSOY 2003). Sivu 73: ”Homojen ja lesbojen (…) oikeuksia ajamaan suunnitellaan uutta yhdistystä, koska Psyke ry on valahtanut viihteelliseksi ja pornografiseksi yritykseksi. – Uuden yhdistyksen (sen nimeksi kaavaillaan Seksuaalista tasavertaisuutta) ensimmäisenä päämääränä on homoseksuaalisuuden poistaminen Suomen rikoslaista”.

Seta perustettiin kumminkin 1974, yli kolme vuotta sen jälkeen kun homoseksuaalisuus oli poistettu Suomen rikoslaista, ts. Setan tehtävä ei siis voinut olla homouden dekriminalisointi. Yritin saada Helsingin Sanomiin kommentin Punaisen erokirjan virheistä. Lehden kulttuuriosastosta sain hyvin arrogantin vastauksen (vastaaja taisi olla Heikki Hellman, yleensä fiksulta vaikuttanut): ”Saision kirjahan on fiktio!” – No mutta kun Psyke ja Seta eivät ole fiktioita eivätkä ole vuodet 1971 ja 1974 myöskään fiktioita...

Alastonkuvia toki oli 96-lehdessä. Joku luonnehti niitä: ”Puusta pudonneen näköisiä somia poikia kikkeleineen”. Kuvat olivat kaukana pornosta, jonkinlaista lukijakunnan palvelua kylläkin.

Punaisen erokirjan kertojahenkilö tuntee kiihottuneisuutta vieraillessaan Psyken kerhotiloissa Kalevankadulla - siksi että homous oli kirjoituksen mukaan rikollista. – Tuo kerho toimi kuitenkin lähinnä sen jälkeen, kun homous oli jo dekriminalisoitu.

Se siitä. Helsingin Sanomiin yritin myöhemmin saada vastineen Jaan Kaplinskin Tom of Finland -kolumnista 1992 ja vastineen 1995 Kuukausiliitteessä olleeseen artikkeliin Homokulttuuri elää vain öisin. Kumpaakaan vastinetta en saanut julki. Vastineet kommentteineen kumminkin kannattanee lukea tältä sivustolta. Ajankuvia nekin. En unohda sitä, että kun olin toimittanut kritiikkini itselleen Jaan Kaplinskille, hän vastasi pitkällä, hyvin kauniilla kirjeellä, jossa hän myönsi olleensa väärässä, ja lupasi lähettää kritiikkini julkaistavaksi virolaisessa Postimees-lehdessä. Tietääkseni vastinettani ei ole siinäkään julkaistu.

On välttämätöntä muistaa naisten ja transihmisten merkittävä osuus Psyken toiminnassa homomiesten rinnalla. Yhdistyksessä pidettiin nimenomaista huolta eri sukupuolien ja intressien oikeuksista. Niinpä 96-lehden sivuilla etenkin 1970-luvun alkupuolella on mm. laajoja hienoja lesbonovelleja ja kauniita kuvia naisista. (Minulta meni kerran myöhemmin jauhot suuhun, kun muuan nainen tokaisi minulle vihaisena: ”Te homot halveksitte naisia!” En edes älynnyt vastata, että olen äänestänyt naisia vaaleissa aina kun se on ollut järkevää).

Harmi että miesten kiltitkään homonovellit, joita oli 96-lehdessä lesbonovellien rinnalla, eivät enää näy saavan nykyisin sijaa juuri muualla kuin internetin pornosivuilla. Yli 40 v sitten se onnistui paperilla julkaistussa 96-lehdessä.

Muuta Psyken historiaan kuuluvaa

Ajauduin Psyke ry:n toimintaan syksyllä 1969, samoihin aikoihin kun sain läpi vastineen Kotimaa-lehteen sen hyvin negatiivisesta, homoja halventaneesta pääkirjoituksesta. Tuo vastine on luettavissa ohessa yhtenä Psyke ry:hyn liittyvistä kirjoituksista.

Varsinaista tieteellistä historiaa Psykestä on hankala kirjoittaa, koska järjestön asiakirjat lienee jostakin syystä hävitetty, ehkä jo 1980-luvulla. Ainakaan en tavoita niitä mistään.

Mainittakoon, että ennen minua järjestön puheenjohtajana toimivat 1969-luvun lopulta 1970-luvun alkuun Jorma Elovaara, Holger von Glan ja Reima Viinamäki. Minun jälkeeni pj:na toimi 1970-luvun loppupuoliskolla mm. Sirkka Vähä-Aho, joka oli puheenjohtajuusaikanani varapuheenjohtaja sekä etenkin legendaaristen Sirkan tanssien järjestäjä 1970- ja 1980-luvuilla.

Yhdistyksen sihteerinä toimi pätevästi mm. Martti Petäjäjärvi. Pitkäaikainen sihteeri Esko Haapala kirjoitti runsaasti artikkeleita 96-lehteen.

Melko hyvä lähde seurata Psyken toimintaa on/olisi olemassa: neljä…kahdeksan kertaa vuodessa julkaistu 96-lehti, myöhemmin Ysikutonen-niminen (1969-1986). Aluksi lehti oli hyvinkin edistyksellinen – välillä ja loppuvaiheissa myös viihteellinen. Lehti oli myös kirjeenvaihtoilmoitustensa takia korvaamattoman tärkeä kymmenille tuhansille Suomen homoille, lesboille ja muille, aikana jolloin monet muut lehdet – mm. Helsingin Sanomat – kieltäytyivät julkaisemasta seksuaalivähemmistöihin kuuluvien kontakti-ilmoituksia. Sitä aikaa ja lehden merkitystä on ehkä vaikea kuvitellakaan nykyisenä nettiaikana. Onneksi 96-lehden numeroita saattoi ostaa ainakin suurimpien kaupunkien R-kioskeista, jos ei rohjennut tilata vuosikertoja. Historian kannalta epäonneksi lehden numeroita on nykyisin vaikea tavoittaa mistään.

Toiveita

Tämä Ranneliikkeen verkkosivuston toivon foorumiksi julkaista nyt noin 40 vuoden takaisia, ajan aktiiveilta saatuja/saatavia muistelmia ja joitakin silloisia 96-lehden artikkeleita. Osa 96-lehdestä (Ysikutosesta) näille sivuille jo kootuista artikkeleista on tekstimuotoisia. Osa olisi tarkoitus liittää pdf- tms.-muodossa siksi, että lehden ilmeestä saa käsityksen, mm osoittamaan, ettei lehti ollut pornografinen.

Psykestä ovat toistaiseksi kirjoittaneet tähän lisäkseni Ilkka Pellikka, Lassi Valve ja Martti Petäjäjärvi. Myös Juhani Viherlahti, Terhi-Tuulikki Hällinen, Kati Mustola, Jorma Elovaara ja Veli-Pekka Hämäläinen ovat alustavasti lupautuneet kirjoittamaan. Näille sivuille on siis tarkoitus laittaa lisäksi Setan 30-vuotisjuhlaan kokoamani puheenvuoro Psykestä (2004), Jaan Kapliski -kritiikki (1992) ja homokulttuurikritiikki (1995) sekä artikkeleita 96-lehdestä. Näitä lisättäneen Ranneliikkeen sivuille myöhemmin.

Sivustoon liitettäneen myös mm. Psyke ry:n periaateohjelma (1973) – joka sivumennen sanoen oli myös Setan periaateohjelman lähtökohta.

Psyke ry:n varsinaista historiaa ei ole tarkoitus koota näille ranneliikkeen sivuille nyt, vain vapaamuotoisia artikkeleita, jotka kuvaavat yhdistyksen toimintaa ja sen aikaa.

Ranneliike ottanee vastaan kaikkea asiaan sopivasti liittyvää.

Toivottavasti tämä artikkeli toimii myös vieheenä, joka koukuttaa kirjoittamaan Ranneliikkeelle kunkin omia muistoja Psyke ry:stä.

Syksyllä 2012 Veli Hyvärinen
Psyke ry:n pj 1970-luvulla

1 kommenttia

Kiitokset mukavasta jutusta oikeuksien puolustamisen tai jopa niiden luomisen historiasta. Kokoelmistani löytyy 96-lehdet vuosilta 69-86 ja niistä välittyy hienosti vuosien työ ja aikalaiskuva.