Suomen kunnissa viikonloppuna järjestetyt kuntavaalit mylläsivät valtuustoja enemmän tai vähemmän jokaisessa Suomen kunnassa.
Yksittäisissä kunnissa poliittisten voimasuhteiden muutokset olivat tietysti kussakin omiaan, mutta valtakunnallisesti Vihreiden merkittävä kannatuksen kasvu, Perussuomalaisten romahdus ja Kokoomuksen pysyminen suurimpana olivat leimallisia asioita. Kokoomuksen ja Keskustan kannatus laski ja Vasemmistoliiton nousi.
Miten kuntavaalien tulos vaikuttaa hlbti-vähemmistöihin?
Kuntatasolla ei päätetä esimerkiksi äitiyslaista tai translain uudistamisesta. Kunnissa kuitenkin tehdään paikallisia ratkaisuja siitä, miten vaikkapa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret otetaan huomioon kunnan työsarkaan kuuluvassa toiminnassa, esimerkiksi nuorisotoimen alalla. Ja myös koulutoimi on kuntien harteilla, samoin neuvolatoiminta.
Onko valtuustojen avoimesti hlbti-vähemmistöihin kuuluvilla sitten merkitystä? Varmasti on. Heillä on mahdollisuuksia antaa hlbti-vähemmistöjä koskettaviin kysymyksiin omakohtainen näkemys. Samoin hlbti-vähemmistöön kuuluva voi toimia paikallisena esikuvana osoittamalla, että on mahdollisuus päästä vaikuttamaan.
Avoimesti hlbti-vähemmistöihin kuuluvia nousi valtuustoon joissakin Suomen kunnissa.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kannalta yhtä tärkeitä ovat myös vähemmistöön kuulumattomat henkilöt, jotka tiedostavat hlbti-vähemmistöjen olemassaolon ja ymmärtävät yhdenvertaisuuden sekä syrjimättömyyden merkityksen. Siinä mielessä ei ole merkittävää, kuuluuko valtuutettu itse hlbti-vähemmistöihin vai ei. Ja siitä syystä ranneliike.net ei lähtenyt "spottaamaan" avoimesti homoja ehdokkaita.
Joidenkin näkemysten mukaan kuntavaalit olivat "välitilinpäätös" hallitukselle ja nykyiselle eduskunnalle. Kaikki hallituspuolueet kärsivät jonkinlaisen tappion. Tosin niin kärsi myös oppositiopuolue SDP, mutta samoin oppositiossa olevat Vihreät ja myös Vasemmistoliitto kasvattivat äänisaalistaan.
Näiden vaalien tulosten "iso kuva" kielii askeleesta arvoliberaalimpaan suuntaan, niin verrattuna edellisiin kuntavaaleihin kuin edellisiin eduskuntavaaleihinkin. Jatkuvasti käynnissä oleva vääjäämätön nuorempien astuminen päättämään yhteisistä asioista on sekin hlbti-vähemmistöille myönteinen asia. Nuorten keskuudessa hlbti-vähemmistöihin suhtautuminen on keskimäärin myönteisempää.
Voiko kuntavaalien tuloksesta vetää johtopäätöksiä seuraaviin eduskuntavaaleihin? Varmasti, mutta aivan toinen kysymys on, että minkälaisia.