Kuntavaalit: Vihreät nousi, Perussuomalaiset romahtivat, Kokoomus suurin - entä hlbti-kysymykset (juttukommentit)

Näkyvä asia kuntavaalituloksissa oli sekä äärioikeiston (persujen) että äärivasemmiston (skp) kannatuksen romahtaminen. Helsingin kaupunginvaltuustossakin aiemmat 2 skp-paikka katosivat ja persut jäivät 6 edustajan takiaispuolueeksi Helsingin 85-paikkaisessa kaupunginvaltuustossa.

Mielenkiintoinen asia sekin, että Espoon Otaniemen äänestysalueella (joka on insinöörikoulutuksen ydinaluetta) vihreät saivat koko maan suurimman kannatusosuuden, 40%. Saapas nähdä, poikiiko se kestävämmän kehitynsen teknologiaa ...

Kaupungin/kunnanvaltuustoihin valittujen asenteista Suomen hlbt-väestönosaa kohtaan voi tsekata suuntaa-antavasti katsomalla valittujen nimiluetteloiden pohjalta vaalikoineissa ollutta kysymystä suhtautumisesta yhdenvertaiseen avioliittoon ja adoptio-oikeuteen.
(Toki noista valtakunnan tason Eduskuntapäätös on jo sinetöity mukavasti).

Oulussa, vaippahousu-ikäisyyttään Stadin tuomiokirkon portailla ryömimällä esitellyt Sebastian Tynkkynen pääsi valtuustoon, joten hän avoimesti biseksuaalina saattaa yrittää rakennella siellä jyrkkiä raja-aitojaan tytöille ja pojille, sekä koettaa panna kapuoloita rattaisiin hlbt-turvapaikanhakijoiden sosiaaliseen, lähimmäisenrakkaaseen tukemiseen.

Samoin toki Helsingin kapunginvaltuustoon pääsi maassamuuttaja-jalasmökki-siirtolainen Paavo Väyrynen (aluperin jostain kait Keminmaasta), joka saattaa jotain äärikepuliuskonnollista kepulijihadismia yrittää harrastaa.

Uimari-stara Ari-Pekka Liukkonen kahmi Jyväskylässä niin hyvän äänisaaliin että tuli valituksi ihan vihreänä Jyväskyllä kaupunginvaltuustoon. Hyvä saavutus ekoissa kuntatason kisoissa.

Kommenttia muokattu: 10.04.2017 klo 13:47

Pääkaupunkiseudun kaupunginvaltuustoihin valittujen edustajien mielipide-ilmastoa näkee esim. selaamalla allaolevista tulos-vaalikone-näkymissä kohtaan "Tälläiset kannat voittivat - Valittujen valtuutettujen vastauksen vaalikoneessa". Alla erityisesti vastausouudet arvokysymykseen 16 (kaikkiaan 30 kysäristä) "Homo- ja lesbopareilla pitää olla samat avioliitto- ja adoptio-oikeudet kuin heteropareilla."

Helsinki: http://www.vaalikone.fi/kunta2017/tulos/01/091
- kysymys 16: kyllä 82%, ei osaa sanoa 2 %, ei 16%

Espoo: http://www.vaalikone.fi/kunta2017/tulos/02/049
- kysymys 16: kyllä 73%, ei osaa sanoa 12 %, ei 15%

Vantaa: http://www.vaalikone.fi/kunta2017/tulos/02/092
- kysymys 16: kyllä 73%, ei osaa sanoa 9 %, ei 18%

Muiden kaupunkien tai kuntien osalta tuolta ei näe kattavasti asennetietoja, koska tuonne vaalikoneeseen eivät muista kaupungeista tai kunnista ehdokkaat niin kattavasti vastanneet, kuin mitä Pääkaupunkiseulla oli vastattu.

Valitettavia asioitahan kuntavaalituloksessa ovat mm.

- 41% suomalaisista ei halunnut osallistua valtuutettujen valintaan

- valittujen valtuutettujen keski-ikä on 50 vuotta, mikä ei edusta suomalaisten keski-ikää

- valituista valtuutetuista peräti 61 % on miehiä ja naisia vain 39 %, mikä on paha vinouma sukupuolten kunnallispäätösvallan käytössä siihen nähden että Suomen väestöstä naisia on selvästi enemmän, 85 000 enemmän, kuin miehiä; päätöksenteon valinnoissa suuntaudutaan siis miesten asenteisiin ylenmäärin

- vaikka kepu sai koko maan tasolla 17,5 % äänistä (3. puoluesija), kahmi se silti valtuustopaikkoja ylivoimaisesti eniten, 2823 vs eniten ääniä valtakunnan tasolla saanut kokoomus 1492 paikkaa; maalaiskunnissa ja maalaiskaupungeissa on kepu-valtaa
(vihreiden valtuutettu-saalis suhteessa pienempi 536, demarit 1696, persut 769, vasliitto 661, rkp 470, kd 314, muut 226)

Kommenttia muokattu: 10.04.2017 klo 15:28

Vihreiden kannatus on perinteisesti ollut luettavissa säätiedotuksista; nyt tuli sitten lottovoitto, eli keväisen lämmin, aurinkoinen vaalipäivä. Monin paikoin lämpötilat kipusivat reilusti yli 10 asteen rajan, ja aurinko helotti pilvettömältä taivaalta.

Olisi mielenkiintoista nähdä edelliseen liittyen, miten ennakkoäänet suhtautuvat vaalipäivänä annettuihin ääniin. Jotain perää väitteissä selkeästi on ( http://www.is.fi/kuntavaalit2017/art-2000005163713.html vs. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuntavaalit_2017 ).

Olikohan vaaleissa kukaan AluperinAfrikasta ja onhan se niin ettei sitä mieltä ettei kalavaleet vetele, vai mitä anti-human? Toivottavasti pakko-oireiset mielenterveyspotilaat muistetaan myös kunnissa.

Häviäjiä

Kokoomus menetti 243 valtuustopaikkaa koko maassa ja viime kunnallisvaaleihin verratessa äänimäärä pieneni Helsinkiä lukuunottamatta ns. suurissa kaupungeissa; vähennystä esimerkiksi Porissa 4,8 prosenttiyksikköä, Lahdessa 5,6, Tampereella 3,2, Turussa 2,4, Espoossa 2,3, Kuopiossa 1,5, Jyväskylässä 1,2, Vantaalla 1,2, Oulussa 0,8 jne.
Keskustan valtuutettujen määrä pieneni 254:llä, mikä on sinänsä ymmärrettävää, koska keskustalaisilta maaseutupaikkakunnilta kaupunkeihin muuttaneet eivät enää välttämättä äänestä keskustaa. Joku tietäväisempi kirjoitti, että kepun tulos oli huonoin vuosikymmeniin.
Sdp onnistui säilyttämään äänimääränsä lähes ennallaan ja valtuutettujen määrä koko maassa väheni vain 33:lla. Jotkut olivat sitä mieltä, että demarien kannatus pienenee ajan mittaan ns. luonnollisen poistuman kautta, koska kannattajat ovat iäkkäitä, mutta katsotaan nyt.

Perussuomalaisten ruskea kupla puhkesi
Persuvaltuutettujen keskinäiset kähinät monissa kaupungeissa ja kunnissa, yhteistyökyvyttömyys muiden puolueiden kanssa, idioottimaiset suunaukomiset ja muut typerehtimiset oikeusjuttuineen johtivat 426 valtuustopaikan menetykseen. Nostetta ei tuonut edes työmies Putkosen Räjähtelevät Lepakot -kampanja. Varsinaisissa suurissa kaupungeissa persuilla ei ole enää vaikutusvaltaa, pienissä kunnissakin hyvin vähän. Sekin kertoo jotain, että mussuttaja Jussi Halla-aho sai Helsingissä vähemmän ääniä kuin esim. Emma Kari (vihr), Jaana Pelkonen (kok), Eero Heinäluoma (sdp) ja Tuula Haatainen (sdp). Sangen ilahduttavaa, että yhä useammat tajusivat persujen puheiden onttouden. Uudet valtuustot eivät edes ehtineet vielä kokoontua, kun Seinäjoen valtuustoon valittu joutuu oikeuteen ( http://yle.fi/uutiset/3-9561163 ). Tästä se taas alkaa.
Sen verran vielä, että persujulkimot Terhi Kiemunki ja Pertti Veltto Virtanen eivät päässeet Tampereen valtuustoon, jossa persuvaltuutettuja on nyt enää 4 aiemman 9:n sijasta.
------
Voittajia

Vihreät onnistui nostamaan valtuutettujensa määrää 213:lla, josta yli puolet tuli pienehköille paikkakunnille ympäri maan. Suurissa kaupungeissa vihreät menestyi mielestäni erittäin hyvin, Jyväskylässä tuli peräti ykkössija. Seuraavat vaalit tietenkin näyttävät, onko kannatus pysyvää. Demokraatti-lehden kommentissa todetaan, että vihreät on kokoaan suurempi puolue, sillä 350 000:lla ei ollut edes mahdollisuutta äänestää vihreitä, koska ehdokkaita ei ollut kaikissa kunnissa.
https://demokraatti.fi/kommentti-punavihrea-kupla-voitti-kuntavaalit-karjessa-vihreat-sosialidemokraatit/
Kansanedustajana pitkään toiminut ja sateenkaariasioissa kunnostautunut Oras Tynkkynen lähti uudelleen politiikkaan ja nousi valtuustoon:
http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/506949-vihreat-paukautti-hurjan-kannatuslukeman-nain-kommentoi-oras-tynkkynen-katso-video
Vasemmisto sai 26 000 ääntä enemmän kuin viime vaaleissa, mikä toi 21 lisäpaikkaa valtuustoihin.

Vaalitulos oli parempi kuin ennustelin, ja valtuustoihin nousi useita minunkin tietämiäni sateenkaariedustajia, joten siinäkin mielessä tilanne vaikuttaa melko hyvältä.

Kommenttia muokattu: 12.04.2017 klo 01:45

Havainnoijalta unohtui jotain, nimittäin vihreiden massiivinen vaalitappio vuoden 2011 eduskuntavaaleissa; tuolloin puolueen eduskuntapaikoista katosi peräti kolmasosa yhdessä yössä. Niinistön ja Sinnemäen vaalivalvojaisten naamat olivat komeaa katseltavaa seuraavan päivän medialööpeissä; yhtä tyrmistyneitä ilmeitä ei liene nähty koskaan Suomen poliittisilla areenoilla.

Media on luonut mielikuvan "vihreyden" lineaarisesta edistymisestä, mutta todellisuudessa kyseessä on syklinen vaihtelu. Vihreät ovat edenneet ja vajonneet sitten vuoden 1987, kun se päätyi puoluerekisteriin, ja vanhimmat puolueaktiivit ovat jo eläkeiässä. Vihreät eivät ole freesi, nuori vaihtoehto, vaikka vaalikampanjoita käydään sellaisilla mielikuvilla vaaleista toiseen.

Useimpien puolueiden kannatushäviötä selittää heilastelu kokoomuksen kanssa, minkä perussuomalaiset saivat nyt vuorostaan kokea. Vihreät, vasemmistoliitto - ja aikaisemmin Kiviniemen keskusta - pääsivät samasta ilmiöstä osalliseksi vuonna 2011. Mikäli vihreä aalto aikanaan etenee eduskuntaan, siellä sitä odottaa jälleen kokoomuksen aallonmurtaja.

Vihreät lienevät yhtä persoja vallalle kuin Soinikin, eivätkä kykene katsomaan paria valtuustokautta (ja omaa poliittista uraansa) pitemmälle, joten he käynevät kiinni ensimmäiseen syöttiin kiinni nopean voiton toivossa, ja lopputulos on vihreän utopian haaksirikko perussuomalaisten esimerkkiä seuraten.

Mielenkiintoista perussuomalaisten kohdalla on se, että Halla-ahon edustama maahanmuuttokriittinen laita menestyi vaaleissa, kun taas SMP:n perinnesiipi kärsi murskatappion, mikä enteilee muutosta sekä puolueen linjassa että puheenjohtajavaaleissa. Suvaitsevaiston kiukuttelua Soinista on vaikea ymmärtää; Soini puhui ulkoministerinä suvaitsevaisuudesta, oli hissunkissun EU:sta ja otti vastaan ilman narinoita 30 000 pakolaista, mutta ei kelpaa? Halla-ahon luotsaama puolue tulee olemaan kovempi pähkinä purtavaksi, ja tuo puoluekartalle oikean, eurooppalaisen vaihtoehtopuolueen.

Halla-aholla ei riitä henkilökohtaista karismaa puolueen johtajaksi. Soinin jälkeen Perussuomalaisten jo alkanut auringonlasku jatkuu ja puolue muuttunee halla-aholaiseksi eu- ja maahanmuuttokriittiseksi rutinakerhoksi.

Kalenterin lehtikin näyttää kääntyneen; talouden lasku on tasoittunut ja kääntynyt hiljaiseksi myönteisemmäksi kehitykseksi.