Muodonmuutoksia

Hui!

Tulin juuri pubista himaan. Bussissa oli seuranani jo vuosia sitten eläköitynyt seurakuntamme ex-kanttori, joka oli tulossa kotiin pienessä hiprakassa Helsingin sumusta ja humusta. Hän oli rippileirilläni opena, ja tänään kysyin ihan sattumalta hänen ikäänsä. Meinasin pyörtyä kanttorimme kerrottua olevansa 83-vuotias!! Ei olisi ikinä arvannuti! Muistan O:n erittäin hyvin rippileiriltä vuonna 1982. Nyt voi vaan ihmetellä joidenkin erinomaisia nuoruusgeenejä.


Tapaninpäivä

Joulu on ollut kovin flunssantäyteinen, mutta onneksi olo alkaa jo parantua.

Eilisilta meni T:n seurassa. Nautiskelimme viinistä ja juustoista, teimme kasvitilauksia ensi kevättä silmälläpitäen, ihailimme kaktuskokoelmaani ja tietenkin hölötimme hyvää ja pahaa tutuista ja tuntemattomista ihmisistä. Todella terapeuttista ajanviettoa.

Olen säästänyt tapaninajelut huomiseksi. Lähellä asuvat sukulaiset kierrän päivällä ja illalla menen syömään M&M:n luo. Tällä kertaa ei muumimukia tarvita. Tiedossa siis täysin vapaamuotoista ruoasta ja juomasta nautiskelua. :)


Rauhallista joulua

Lahjat tulivat valmiiksi. Nyt voin alkaa rauhassa odottaa joulua ja yrittää levätä flunssan pois. Aattona kun olisi mukava nauttia joulupöydän antimista toimivin maku- ja hajuaistein.

Toivottelen kaikille ranneliike.netissä viihtyville oikein rentouttavaa Joulua!


Juuri ennen joulua

Flunssa on vienyt äänen ja ylimääräisen energian. Tietenkin juuri nyt, kun pitäisi saada ne muutamat ihan pakolliset jouluvalmistelut tehtyä. Mutsin suorittamiin jouluhössötysseremonioihin verrattuna valmisteluni ovat luojan kiitos sangen pienimuotoisia. Ja antamani lahjat ovat (=tulevat olemaan) itse tehdyt, joten olen välttynyt pahimmilta paniikkihäiriöiltä kauppakeskuksissa.

Melkein kaikki jouluun liittyvä kaupallisuus ja hössötys tympii, eikä joulun alkuperäinenkään idea oikein iske. Viettäisin joulun mielelläni omissa oloissani, mutta sinkkuna on kai vaan pakko osallistua perinteiseen joulun viettoon omien vanhempien kanssa. Onneksi joulu on vain kerran vuodessa ja silloinkin pian ohi.


Seisaus

Tätä päivää olen odottanut jo hyvän aikaa. Tänä vuonna pimeys ei kuitenkaan ole tuntunut lainkaan niin raskaalta kuin esim. viime vuonna. Syynä lienee varmaankin se, ettei ole mitään työhön liittyvää stressiä.

Kurkussani tuntuva ärsyttävä karheus taitaa enteillä flunssaa.


Illalla (on kaunis sana)

Rupattelin pihalla pitkään serkkuni kanssa ja kylläpä pikkupakkanen tuntui yhtäkkiä niin kylmältä. Takkaan siis tuli ja paljon tuikkuja palamaan.

Päivän sain kulumaan kädentaitoja harjaannuttaessa. Keräsin metsästä materiaalia joululahjoiksi ajattelemiani ovikoristeita varten, sohvapöytä sai koristeekseen kimpun kuivatuista pellavista, tarhaneidoista ja vanamon versoista. Luovan innostuksen puuskassa jopa terassin pöydän tuhkakuppi sai somisteekseen koivun ja lehtikuusen oksista sekä pikkutalvion versoista väsätyn "risukranssin". Tuli mukavasti lähestyvän joulun tuntua.

Nyt vielä kuppi teetä ja sitten romskun kimppuun. Vuorossa on pitkästä aikaa Helvi Hämäläisen Säädyllinen murhenäytelmä, jonka upea suomi sykähdyttää aina.



Kiireisen päivä ilta

Äskeiset päiväunet tuntuvat vielä kutiavina silminä ja raukeina jäseninä. Eilinen ja tämä päivä ovat menneet kiireisessä Joulumaan valmistelussa. Joulukirkko on saanut koristeekseen muhkeat kukkapylväät ja myyntiin olen tehnyt aika monta jouluista asetelmaa koreihin, keramiikka-astioihin, Mariskooleihin jne. Niitä on ollut eri kiva tehdä porukalla. :)

Valitettavasti lapsen teko ei onnistunut tälläkään kertaa. Täytyy siis vaan yrittää uudestaan. Onneksi pariskunta M & M jaksaa myös olla optimistinen, joten eiköhän yrittämisemme jossain vaiheessa palkita.


Joulumaan odotusta

Tein Lillin kanssa pitkän metsälenkin. Suotuisa sää oli houkutellut myös metsästäjät liikkeelle, mm. yläasteaikaisen matikanopettajani, joka ei tainnut tunnistaa minua 23 vuoden jälkeen (ovatpa vuodet vierineet!). Keskustelumme aikana ei käynyt ilmi, minkä metsän eläinten viimeinen saalistuspäivä on tänään. Veikkaanpa, että hirvien. Katsoinkin turvallisimmaksi hipsiä suorinta tietä kotiin päin, etten vahingossakaan jäisi innokkaiden metsämiesten tulilinjalle.

Aamulla lähden taas reiluksi viikoksi Mäntsälään. Tiedossa on ymmärtääkseni melko kiireistä kukkakimppujen sitomista ja jouluasetelmien tekemistä Joulumaassa myytäväksi (http://www.keuda.fi/portal/oppilaitokset_ja_koulutustarjonta/mantsalan_ammattiopisto/joulumaa/).
Odotan viikkoa suurella innolla.


Inventaario

Aamulla iski ispiraatio ja sain siivottua ulkovaraston. Vuosien mittaan sinne on kertynyt kaikenlaista romua ja roinaa, joiden olemassaolo oli jo melkein unohtunut. Löysin mm. pari pientä, mutta tärkeää puutarhatyökalua, joita etsiskelin viime kesänä. Nyt varasto on inventoitu ja tarpeetonta tavaraa täytyy pistää jossain vaiheessa kierrätykseen. Siihen hommaan tarvitaan uusi inspiraatio, ehkä keväällä.