on se vaan niin parasta kun tammikuussa lämpötila nousee plussan puolelle ja lumi alkaa sulaa jumalatonta vauhtia. Tietkin alkavat jo näkyä ja tietää ettei ole enää pitkä aika kevääseen. Toinen huomaamisen arvoinen asia on myös päivän pidentyminen. Vielä parikolme viikkoa sitten tähän aikaan illasta (16:00) oli aivan säkkipimeää, mutta nyt pilvistä huolimatta on jopa vähän valoisaakin. Ikkunalaudalle putoilevat vesipisarat ovat kuin musiikkia korville. Jotenkin tuntuu kuitenkin siltä että yksi vaihe elämästä on loppumassa, kun valmistun kesällä. Viimeiset 4 vuotta ovat olleet todella toiminnantäyteisiä ja kaikkea on mahtunut ja meninki on ollut suorastaan maanista. No onneksi tätä opiskelijaelämää on jäljellä vaikka kuinka helvetisti niin ei oikeastaan tule ikävä.
Asiasta porkkanaan. Mikä vittu siinä on kun ihmiset jotka eivät tee mitään muuta kuin lusmuavat himassa jaksavat hiillostaa niitä ihmisiä näkemään ja lähtemään ulos jotka joutuvat tekemään täyttä päivää. Sellaiset pitäisi viedä ladon taakse ja laittaa kuula kalloon (enkä nyt meinaa ninniä. youre the best :3). anyway. ärsyttäviä maksimaaliseen vitutukseen asti. Kai sitä pitäisi kohta lähteä liikkumaan tuonne ulos jotta kerkeää luennolle. Tänään saa taas nauttia elämän pienistä ja iloista ja tunkea paperiroskikseen jumalattoman läjän valmiiksi tehtyjä progiksia. Mikä sen parempaa olisikaan. Jokseenkin tuo paperivuori alkaa myös pienentyä ihan silmissä. ja huomenna pääsen vielä isommasta kasasta eroon! Maali alkaa sittenkin häämöttää! On se kyllä vaatinu paljonkin. armoton työtahti ja unettomat yöt. No pain No gain. Elikkä koittakaa siis ihmiset vetää se viimeinen rutistus töissä koulussa ja kaikessa. kohta se kevöt sieltä tulee ja voi ottaa lunkisti! over and out!
