Sankt Pauli ja Reeperbahn ei ole enää kuin ennen. Irwin Goodmanin suomalaisille tutuksi tekemä Reeperbahn ympäristöineen on yksi Hampurin huvielämän keskuksista. Entiseen strippiklubien keskittymään tullaan nykyisin bailaamaan. Edes Irwinin laulussa mainittua Kolibri klubia ei ole enää olemassa, ei myöskään legendaarista Star Clubia, jossa mm. Beatles esiintyi. Beatlesille on tosin nimetty postimerkin kokoinen ”aukio” Beatles Platz, Grosse Freiheitin ja Reeperbahnin kulmassa ja Kolibrin vanha mainosvalo on ripustettu Grosse Freiheitin ylle.
Maksulliset tytöt / naiset alueelta löytyvät vieläkin. Herbertstrasse on porteilla suljettu kadunpätkä , jossa naiset päivystävät näyteikkunoissa. Kadulle pääsevät vain miehet. Tytöt päivystävät myös kahdella Reeperbahnin poikkikadulla, Davidstrasse ja Silbersackstrasse. Reeperbahnin jalkakäytävä on raja, jolle tytöt eivät saa astua. Siksipä molempien katujen ja Reeperbahnin risteyksien aivan reunassa on iltaisin useamman tytön partiot asiakkaita odottamassa. Maksullisille transvestiiteille on varattu oma laillinen kadunpätkä Schmuckstrasse. Mikäli tulee pakottava tarve ottaa valokuva kadunpätkällä tai sellaisen suuntaan, jolla maksulliset naiset päivystävät, ilmoita aikeestasi etukäteen lähimpänä oleville naisille ja kerro, ettet ole kuvaamassa heitä. Kuvaa vasta, kun olet saanut myöntävän vastauksen.
Pääkadun varrella voi huoletta käydä pelaamassa, ostoksilla tai nauttia ravintoloiden antimista. Kadun alkupäässä löytyy lisäksi pari teatteria. Grosse Freiheit on varsinkin viikonloppuisin kovaääninen bailaushelvetti lukuisine musiikkibaareineen. Myös Reeperbahnin poikkikaduilla on erilaisia baareja – sen verran erilaisia, että kannattaa ottaa etukäteen selvää mihin menee. Sateenkaarevia baareja löytyy myös, mm. Wunderbar (Talstrasse 14) ja Olivia Jones Bar (Grosse Freiheit 35) sekä Olivia Jones kesäterassi Reeperbahnin alkupäässä Spielbudenplatzilla. Ehkä parhaan käsityksen siitä, mitä St Pauli oli 30-40 vuotta sitten saa pistäytymällä maksullisten transvestiittinaisten ”omassa” baarissa Schmuckstrassen puolivälissä. Baari näyttää hurjemmalta kuin on mutta sen verran räjähtänyt kuitenkin, että paikalliset suosittelevat juomaan siellä pullosta / tölkistä. Tytöt/naiset ovat sen sijaan erittäin mukavia ja ystävällisiä. Itselläni on tapana puhutella heitä puhutelluksi tullessani kultasekseni, mein Schatz, (aarre / kulta / kullanmuru).
Fetissi-ihmisille löytyy pääkadun varrelta Bizarre Boutique, josta löytyy kaikki mahdollinen seksivaatteisiin ja välineisiin liittyvä sekä kirjallisuutta ym. Sijainnista huolimatta tuossa Euroopan suurimmassa seksikaupassa on varsin kohtuullinen hintataso, esimerkiksi Mr B, Chaps, Rob verrattuna jopa edullinen. Osa kumiasusteista ja tarvikkeista on suljetun portin takana, jonne pääsee vain henkilökunnan luvalla. Täällä kuten muuallakin kannattaa vaatteiden ym. sovittamisesta sopia erikseen henkilökunnan kanssa.
Aivan pakollinen vierailukohde Reeperbahnilla on legendaarinen Pulverfass Cabaret, http://www.pulverfasscabaret.de, joka on Saksan ainut transvestiittikabaree, Man oder Frau, das weisst man nie eli mies vai nainen, sitä ei voi koskaan tietää. Kabaree on toiminut jo vuodesta 1973 alkaen, alun perin Tom’s Saloonia vastapäätä Pulverteich -kadulla. Viikolla esityksiin pääsee viikonloppua halvemmalla, tällä hetkellä 17 eurolla, tiistaisin ei ole esityksiä. Pe ja la öisin on 2:30 alkava yöesitys, johon pääsee 7 € / 9,50 €. Nuo yöesitykset kestävät tosin vain tunnin normaalin kahden ja puolen tunnin sijaan. Lippuhinnan lisäksi tulee vielä ensimmäisen tilauksen minimijuomaostos kabareeravintolassa, joka on 20 €. Tuohon minimiostokseen pääsee tilaamalla esim. kolme pulloa olutta, jotka tuodaan pöytään yhtä aikaa. Itse olemme ratkaisseet tuon minimiostoksen tilaamalla ensitilauksena pullon viiniä tai kuohuvaa kahdelle, alkaen 45 €. Tietysti voi valita jotakin myös sivun mittaiselta shampanjalistalta tai tilata ruokaa, joka on erittäin korkeatasoista. Hiljaisina iltoina ensimmäisen esityksen jälkeen kuulutetaan, että katsojat voivat jäädä seuraamaan samaan hintaan myös seuraavan näytöksen ilman minimiostosvelvoitetta. 1. ja 2. esitys ovat keskenään erilaisia. Ohjelma vaihtuu (osittain) joka kuukausi.
Kabareen sisäänkäynnin yhteydessä toimii Teatro Lounge, jossa tarjolla samat ruuat ja juomat kuin kabareen listoilla, mutta ilman kabareehintalisää (lasi kuohuviiniä 9 €, pieni olut 4 €). Tuo Lounge on ehdottomasti Reeperbahnin viihtyisin baari / ravintola pistäytyä. Rauhallista ja vanhanaikaista tunnelmaa löytyy toki myös aivan Pulverfass kabareeta lähellä sijaitsevasta Piccadilly baarista hieman syrjemmällä pääkadusta. Piccadillystä on kirjoitettu jo aiemmin ranneliikkeessä täällä: http://ranneliike.net/teema/piccadilly-helmi-hampurin-huvielaman-kupeessa?aid=11187. Piccadilly on kiinni tiistaisin. Ovi saattaa yllättäen olla lukossa myös muina iltoina. Silloin sisälle pääsee soittamalla ovikelloa. Helpoin tapa löytää Piccadilly ensimmäistä kertaa on osallistua ”Queer durch Sankt Pauli” kävelylle, http://www.queer-durch-stpauli.com, joka päättyy ao. baariin. St Paulin historiaan kannattaa tutustua myös pistäytymällä Sankt Pauli museossa Davidstrasse 17,http://www.sankt-pauli-museum.de. Museossa on paljon videoesityksiä, jotka ovat vain saksan kielellä kuulokkeilla kuunneltavissa. Useimpien näyttöjen vierestä löytyy kuitenkin esitteet englanniksi ja saksaksi, joissa sama teksti kuin nauhalla.
Kaupunginosan siistiytymiseen liittyy myös kääntöpuoli. Vanhoja taloja on purettu ja uutta hienompaa eli kalliimpaa on tullut tilalle. Useita vanhoja asuinrakennuksia on myös saneerattu. Vanhat asukkaat on ennen saneerausta häädetty, välillä kyseenalaisinkin keinoin ,pihalle, eikä vanhoilla asukkailla ole enää varaa saneerattuihin asuntoihin. Tämän vuoksi Reeperbahnin varrella asuu konkreettisesti kadulla paljon vähävaraisia, opiskelijoita ja taiteilijoita, jotka osittain elättävät itseään kerjäämällä. Pahimpia juoppoja lukuun ottamatta tuo kerjääminen tapahtuu erittäin ystävällisesti ja kohteliaasti. Hyvän illan toivotus tulee yhtä ystävällisesti lopuksi, vaikka sillä hetkellä ei olisikaan mitään annettavaa. Taskunpohjalla kannattaa pitää vähän kolikoita annettavaksi ja on aivan kohteliasta kysyä tarvitsisiko rahan / tupakan pyytäjä jotakin pikku syötävää tai juotavaa, jota voi hakea viereisistä kioskeista. Päinvastoin kuin meillä Sankt Paulin asunnottomat eivät ylenkatso edes leipää. Kaikille ei voi kuitenkaan antaa ja sen ymmärtävät myös kadunvarren asukkaat. Reeperbahnin päästä päähän saa helposti jaettua askillisen tupakkaa, jos jokaisella pyytäjälle antaa yhden savukkeen.
Tämän kertaisella melkein kahden viikon mittaisella reissullani kävin mieleenpainuvimman keskustelun viimeisenä yönä odotellessani kabareen jälkeen yöbussia keskustaan. Bussipysäkillä oleva parempiakin päiviä nähnyt entinen itäsaksalainen merimies neuvoi oma-aloitteisesti oikean bussin valinnassa. Tarjosin tuon nykyään täysin päihteettömän merimiehen ystäväpariskunnalle tupakat ja muistelimme 30-vuoden takaista Sankt Paulia ja keskustelimme niistä muutoksista, joita alueella on tapahtunut. Itse asustelin kolmekymmentä vuotta siten Grosse Freiheitin ja Reeperbahnin risteyksessä. Talon alakerrassa on nykyään Hesburger! Bussin saapuessa vaihdoimme tietysti vielä hyvän yön ja hyvän elämän toivotukset.
Maksulliset tytöt / naiset alueelta löytyvät vieläkin. Herbertstrasse on porteilla suljettu kadunpätkä , jossa naiset päivystävät näyteikkunoissa. Kadulle pääsevät vain miehet. Tytöt päivystävät myös kahdella Reeperbahnin poikkikadulla, Davidstrasse ja Silbersackstrasse. Reeperbahnin jalkakäytävä on raja, jolle tytöt eivät saa astua. Siksipä molempien katujen ja Reeperbahnin risteyksien aivan reunassa on iltaisin useamman tytön partiot asiakkaita odottamassa. Maksullisille transvestiiteille on varattu oma laillinen kadunpätkä Schmuckstrasse. Mikäli tulee pakottava tarve ottaa valokuva kadunpätkällä tai sellaisen suuntaan, jolla maksulliset naiset päivystävät, ilmoita aikeestasi etukäteen lähimpänä oleville naisille ja kerro, ettet ole kuvaamassa heitä. Kuvaa vasta, kun olet saanut myöntävän vastauksen.
Pääkadun varrella voi huoletta käydä pelaamassa, ostoksilla tai nauttia ravintoloiden antimista. Kadun alkupäässä löytyy lisäksi pari teatteria. Grosse Freiheit on varsinkin viikonloppuisin kovaääninen bailaushelvetti lukuisine musiikkibaareineen. Myös Reeperbahnin poikkikaduilla on erilaisia baareja – sen verran erilaisia, että kannattaa ottaa etukäteen selvää mihin menee. Sateenkaarevia baareja löytyy myös, mm. Wunderbar (Talstrasse 14) ja Olivia Jones Bar (Grosse Freiheit 35) sekä Olivia Jones kesäterassi Reeperbahnin alkupäässä Spielbudenplatzilla. Ehkä parhaan käsityksen siitä, mitä St Pauli oli 30-40 vuotta sitten saa pistäytymällä maksullisten transvestiittinaisten ”omassa” baarissa Schmuckstrassen puolivälissä. Baari näyttää hurjemmalta kuin on mutta sen verran räjähtänyt kuitenkin, että paikalliset suosittelevat juomaan siellä pullosta / tölkistä. Tytöt/naiset ovat sen sijaan erittäin mukavia ja ystävällisiä. Itselläni on tapana puhutella heitä puhutelluksi tullessani kultasekseni, mein Schatz, (aarre / kulta / kullanmuru).
Fetissi-ihmisille löytyy pääkadun varrelta Bizarre Boutique, josta löytyy kaikki mahdollinen seksivaatteisiin ja välineisiin liittyvä sekä kirjallisuutta ym. Sijainnista huolimatta tuossa Euroopan suurimmassa seksikaupassa on varsin kohtuullinen hintataso, esimerkiksi Mr B, Chaps, Rob verrattuna jopa edullinen. Osa kumiasusteista ja tarvikkeista on suljetun portin takana, jonne pääsee vain henkilökunnan luvalla. Täällä kuten muuallakin kannattaa vaatteiden ym. sovittamisesta sopia erikseen henkilökunnan kanssa.
Aivan pakollinen vierailukohde Reeperbahnilla on legendaarinen Pulverfass Cabaret, http://www.pulverfasscabaret.de, joka on Saksan ainut transvestiittikabaree, Man oder Frau, das weisst man nie eli mies vai nainen, sitä ei voi koskaan tietää. Kabaree on toiminut jo vuodesta 1973 alkaen, alun perin Tom’s Saloonia vastapäätä Pulverteich -kadulla. Viikolla esityksiin pääsee viikonloppua halvemmalla, tällä hetkellä 17 eurolla, tiistaisin ei ole esityksiä. Pe ja la öisin on 2:30 alkava yöesitys, johon pääsee 7 € / 9,50 €. Nuo yöesitykset kestävät tosin vain tunnin normaalin kahden ja puolen tunnin sijaan. Lippuhinnan lisäksi tulee vielä ensimmäisen tilauksen minimijuomaostos kabareeravintolassa, joka on 20 €. Tuohon minimiostokseen pääsee tilaamalla esim. kolme pulloa olutta, jotka tuodaan pöytään yhtä aikaa. Itse olemme ratkaisseet tuon minimiostoksen tilaamalla ensitilauksena pullon viiniä tai kuohuvaa kahdelle, alkaen 45 €. Tietysti voi valita jotakin myös sivun mittaiselta shampanjalistalta tai tilata ruokaa, joka on erittäin korkeatasoista. Hiljaisina iltoina ensimmäisen esityksen jälkeen kuulutetaan, että katsojat voivat jäädä seuraamaan samaan hintaan myös seuraavan näytöksen ilman minimiostosvelvoitetta. 1. ja 2. esitys ovat keskenään erilaisia. Ohjelma vaihtuu (osittain) joka kuukausi.
Kabareen sisäänkäynnin yhteydessä toimii Teatro Lounge, jossa tarjolla samat ruuat ja juomat kuin kabareen listoilla, mutta ilman kabareehintalisää (lasi kuohuviiniä 9 €, pieni olut 4 €). Tuo Lounge on ehdottomasti Reeperbahnin viihtyisin baari / ravintola pistäytyä. Rauhallista ja vanhanaikaista tunnelmaa löytyy toki myös aivan Pulverfass kabareeta lähellä sijaitsevasta Piccadilly baarista hieman syrjemmällä pääkadusta. Piccadillystä on kirjoitettu jo aiemmin ranneliikkeessä täällä: http://ranneliike.net/teema/piccadilly-helmi-hampurin-huvielaman-kupeessa?aid=11187. Piccadilly on kiinni tiistaisin. Ovi saattaa yllättäen olla lukossa myös muina iltoina. Silloin sisälle pääsee soittamalla ovikelloa. Helpoin tapa löytää Piccadilly ensimmäistä kertaa on osallistua ”Queer durch Sankt Pauli” kävelylle, http://www.queer-durch-stpauli.com, joka päättyy ao. baariin. St Paulin historiaan kannattaa tutustua myös pistäytymällä Sankt Pauli museossa Davidstrasse 17,http://www.sankt-pauli-museum.de. Museossa on paljon videoesityksiä, jotka ovat vain saksan kielellä kuulokkeilla kuunneltavissa. Useimpien näyttöjen vierestä löytyy kuitenkin esitteet englanniksi ja saksaksi, joissa sama teksti kuin nauhalla.
Kaupunginosan siistiytymiseen liittyy myös kääntöpuoli. Vanhoja taloja on purettu ja uutta hienompaa eli kalliimpaa on tullut tilalle. Useita vanhoja asuinrakennuksia on myös saneerattu. Vanhat asukkaat on ennen saneerausta häädetty, välillä kyseenalaisinkin keinoin ,pihalle, eikä vanhoilla asukkailla ole enää varaa saneerattuihin asuntoihin. Tämän vuoksi Reeperbahnin varrella asuu konkreettisesti kadulla paljon vähävaraisia, opiskelijoita ja taiteilijoita, jotka osittain elättävät itseään kerjäämällä. Pahimpia juoppoja lukuun ottamatta tuo kerjääminen tapahtuu erittäin ystävällisesti ja kohteliaasti. Hyvän illan toivotus tulee yhtä ystävällisesti lopuksi, vaikka sillä hetkellä ei olisikaan mitään annettavaa. Taskunpohjalla kannattaa pitää vähän kolikoita annettavaksi ja on aivan kohteliasta kysyä tarvitsisiko rahan / tupakan pyytäjä jotakin pikku syötävää tai juotavaa, jota voi hakea viereisistä kioskeista. Päinvastoin kuin meillä Sankt Paulin asunnottomat eivät ylenkatso edes leipää. Kaikille ei voi kuitenkaan antaa ja sen ymmärtävät myös kadunvarren asukkaat. Reeperbahnin päästä päähän saa helposti jaettua askillisen tupakkaa, jos jokaisella pyytäjälle antaa yhden savukkeen.
Tämän kertaisella melkein kahden viikon mittaisella reissullani kävin mieleenpainuvimman keskustelun viimeisenä yönä odotellessani kabareen jälkeen yöbussia keskustaan. Bussipysäkillä oleva parempiakin päiviä nähnyt entinen itäsaksalainen merimies neuvoi oma-aloitteisesti oikean bussin valinnassa. Tarjosin tuon nykyään täysin päihteettömän merimiehen ystäväpariskunnalle tupakat ja muistelimme 30-vuoden takaista Sankt Paulia ja keskustelimme niistä muutoksista, joita alueella on tapahtunut. Itse asustelin kolmekymmentä vuotta siten Grosse Freiheitin ja Reeperbahnin risteyksessä. Talon alakerrassa on nykyään Hesburger! Bussin saapuessa vaihdoimme tietysti vielä hyvän yön ja hyvän elämän toivotukset.