Itketkö nyt - Tom Dooley?

Olen muutaman tunnin ajan seurannut Tuusulan koulutapahtumien kehitystä. Tiedot ovat yhä ristiriitaisia, mutta mittaamaton määrä kärsimystä ja surua!

Samalla olen lukenut ampujan päiväkirjaa ja katsellut hänen videoidaan. Missä vaiheessa ainoaksi vaihtoehdoksi jää tämä - taistelussa maailmassa ilmenevää pahuutta vastaan.

"Mieluummin taistelen ja kuolen kun elän onnettoman ja pitkän elämän."

Nuorella miehellä ei enää mitään käsitystä hyvyydestä, inhimillisyydestä, rakkaudesta. Seuraavat viikot luemme hänestä ja uhreista. Siinä missä yksi yrittää ymmärtää, toiset uhoavat kostaa. Näinkö asiat sitten lopullisesti ratkeavat ja "kääntyvät raiteilleen"?

Ja onko tässä ääriesimerkki pitkälle viedystä "hyvinvointisuomesta"? Jossa kaikki on ulkoisesti reilassa, mutta sisäisesti niin pielessä kuin olla ja voi.

Kuka voi rakastaa ja ketä? Kuka voi antaa anteeksi, kenelle ja miksi? Olisiko jotakin vielä tehtävissä? Vähemmän korulauseita ja enemmän oikeita tekoja?

Niin paljon on nyt kysymyksiä - mutta vastauksia? Ei taida olla ainuttakaan.

Jonkinlaista armollisuutta pitäisi löytää keskinäiseen elämään, ettei tarvitsisi kirjoittaa: "Jokaiselle se minkä ansaitsee." Jos asia on noin, tulevaisuus ei lupaa mitään hyvää.

http://www.albaani.org/~ilmari/Tuusula/ig-paivakirja.png

Tuli juuri postia. Ei toki paljon, mutta sitäkin mielenkiintoisempaa.

Turun seudun maistraatti lähetti minulle kirjeen otsikolla: "Vahvistus uskonnollisesta yhdyskunnasta eroamisesta." - "Uskonnonvapauslain mukaan maistraatin on toimitettava uskonnollisesta yhdyskunnasta eronneelle vahvistus erosta."

Kiitos vaan - siis sille, joka puolestani teki, siis minulta kysymättä, tällaisen ratkaisun.

Voipi olla juristille töitä - monilta suunnilta.

Mutta pitäähän elämässä jännitystä olla!

Pitäisi lähteä tutustumaan luontaistuotekauppojen valikoimiin. Se on hankalaa, kun olen aina pitänyt niitä jonkin sortin huijausfirmoina. Joo, mulla on julmetusti ennakkoluuloja.

Vegekroppani kaipaa proteiineja. Tai se ei vaadi - vaan huutaa niitä! Liikun runsaasti. Tähän aikaan vuodesta proteiinien saanti on kasvisruuasta vähän niin ja näin ja soijapavut alkavat tulla ulos korvista(kin). Paino on alkanut laskea turhan kovaa kyytiä, vaikka niin ei pitäisi. Ihannepaino, terveellinen ikäiselleni, on ok. En siis liiku laihduttaakseni.

Jollakulla suosituksia, kokemuksia proteiinivalmisteista ja niiden tehosta? Hyvät neuvot voisivat olla kalliit.

Joo, ja liikunnallahan ei oikeasti laihdu. Se on näennäistä ja itsensä suoranaista pettämistä. Saman aikaisesti on muutettava elämäntapojaan monen asian kohdalla. Mutta liikunnasta tulee hyvä olo - ja pöpöt pysynee loitolla - ainakin kuulema keskivertoihmisellä.

Lähden hyllypoliisiksi. Yritän olla (näyttää) viisas. Ehkä on tehtävä niin kuin monta kertaa ennenkin visaisen pulman edetessä. Ensin siis selailemaan Akateemiseen laatukirjoja.

- Pahus kun ei tietenkään löydy sopivaa, sellaista jonka kotihin ostais :( Mutta ehkä tieto löytyy?

- Joo, ja kai sitä olisi käytävä toisen kerran siellä kirjastossakin...

Miksi se tumma mies Hansakorttelissa ei koskaan esittele niitä Kuolleenmeren kuuluisia mineraalivoiteita miehille - esimerkiksi minulle?

Kyllä se naisten käsiä tutkii ja hieroo niihin sitä ihmevoidetta.

Kelle tästä voisi kirjelmöidä?

Viikko alkaa - niin kuin tavallisesti - lääkärilkäynnillä. Kysymys oli vain lähetteen saamisesta jatkotutkimuksiin. Nyt on varauduttava kuukausien odottamiseen. Tauti ei siis liene kuolemaksi.

Viina näkyy olevan. Suomalaisten miesten yleisin kuolinsyy ei olekaan enää sepelvaltimotauti, vaan viina vie yhä useamman meitä (tosi)miehiä kuolemaan ja vielä entistä nuorempana. Kannatan ohjaavaa veropolitiikkaa. Terveyttä edistävien tuotteitten verot minimiin ja haitallisten puolestaan niin ylös, että ihmiset äänestävät kukkarollaan. Muuten emme taida oppia - uppiniskainen kansa kun olemme.

Humalainen nuori mies selitti minulle, että hän maksaa oman viinan juomisen haitat alkoholiveron tuotolla. Hän oli sen verran humalassa, ettei keskustelussa päästy pitemmälle. - Pitkillä alkoholin tuomilla sairaslomilla kun tuppaa ajan myötä käymään niin, että niitä verotuloja ei tahdo muualtakaan löytyä.

Pitkän linja demarista alkaa pikku hiljaa tulla kokoomuksen kannattaja tässä veropolitiikassa(kin) :(

Näin exäni viime viikolla. Hän ei vastannut tervehdykseeni, joten lähetin mailia. Yritin ehdottaa, että kun tässä kaupungissa ei voi välttää kohtaamisilta, joten eikö voisi edes tervehtiä. Etenkin kun taas ensi keväänä tapaamme työpaikalla - samoilla käytävillä, ehkä samoissa kokouksissakin. Maili tuli takaisin ilman kommentin kommenttia.

Taidan olla hirvittävä ihminen :(

Masentava alku viikolle. Radiossa puhuttiin juuri suomalaisten onnettomasta juomakulttuurista. Nyt voisi olla kiusaus... Jaa, no eipä kenenkään ihmisen vuoksi kannata juopottelemaan ruveta! Pitää etsiä parempi syy.

Tänään on ilmassa suuren juhlan tuntua! Samalla kun verottaja julkaisee verotiedot vuodelta 2006, pankkini maksaa minulle vuotuisen koron. Extraa siis tiedossa!

Eilen illalla katselin uusia "taideteoksia" kävelykadulla. Kaksi yli 2 metristä tankoa pystyssä, niiden ympärillä johtoja ja johtojen päällä muovinen kelmu. Ihan kuin kaksi penistä pystystä - eikä siihen tarvinnut edes vilkasta mielikuvitusta! Etteikö turkulaiset uskaltaisi. No, ehkä tänään ne on purettu ja niistä kuoriutuu kaksi valokatosta.

Eilen oli pyykkipäivä, tänään aamun olen silittänyt ja pakannut. Muutamaksi päiväksi on hyvä kadota kaupungista. Pikkujoulukausi käynnistynee viimeistään viikonloppuna ja se tietää ääntä.. Siinä Kaikki Edesmenneet Pyhätkin kääntyvät haudoissaan.

Tänään siis törmää kateellisiin ihmisiin kaduilla ja kujilla. Miksi pitäisi kuluttaa energiaansa siitä jauhamiseen, että joillakin on enemmän rahaa ja muuta omaisuutta kuin minulla? Olisinko sen onnellisempi jos olisin Liliuksen asemassa? Vanha fraasi tietysti kuuluu, että ettei raha tee onnelliseksi, mutta helpottaa kummasti.

Pankki maksoi minulle käyttötilini koron, 2 senttiä. Sitä ei tarvitse kenenkään kadehtia. Ja hyvä niin. Kahdehtimisen sijaan voi elämästä ympärillään etsiä positiivisiakin asioita.

Naapuri poraa taas jotakin seinään. Siellä täytyy olla vaativa vaimo, joka siirrättää miehellään tauluja tai muuta seinälle ripustettavaa joka viikko seinältä toiselle.

Tai jospa.. Niin... Ehkä... Siellä aletaan pitää pian nahkabileitä ja tuossa viereisessä huoneessa roikkuu seinältä kaikenlaisia miehekkäitä ketjuja ja katosta keinuja.

Missäs ne minun nahkahousut olivatkaan?

Uunissa kypsyy pikkuhiljaa uunipuuro (riisistä). Valmistuu matalahkossa lämmössä n. 1½ tunnissa.

Ajatus päivän ruuasta syntyi tullessani kaupungilta kotiin. Poikkesin Anttilassa ja totesin, että se on taas täällä :( Pienet joulukuuset olivat jo paikallaan. Ja kävelykadun jouluvaloja asennettiin paikalleen.

P***le tätä kaupallisuutta! Mihin tätä joulukaaosta voisi paeta?

Taidan lähteä illaksi baariin.

Enteet on hyvät! Nukuin lähes kahdeksan tuntia ilman pillereitä! Toivottavasti tämä lupaa hyvää jatkossakin.

Kävin eilen Helsingissä. Antoisa reissu. Mutta mukava oli palata kotiin ja omaan sänkyyn. Helsinkiin on jotenkin pitkä matka ;) Lomalla pitää kokeilla, onko Tampere lähempänä...

Eilen sen muistin ja juuri hetki sitten tajusin! Olemme siirtyneet normaaliaikaan. Onneksi muutamat laitteet siirtävät itse itsensä tähän "oikeaan aikaan". Muuten olen sitä mieltä, että tällainen kellojen siirto on jonninjoutavaa. Mitä me tästä hyödymme?

Lomakin alkoi virallisesti tänä aamuna =)) Toivon mukaan se ei tuo stressitekijöitä tullessaan, vaan osaan olla "mitään tekemättä" kaikki nämä viikot.

Yleensä lomalla on tapahtunut paljon positiivisia asioita. Sitä odotan nytkin. Mutta kaikessa rauhassa. Jo pienenä poikana isä opetti, että hiljaisissa vesissä kalat kutevat.

Hyvää pyhää!

Tuli tämäkin aamu! Lomaviestit kalentereihin ja muihin sähköisiin "joutavuuksiin" jätetty. Puhelin on jo suljettu.

Viisi tuntia loman alkuun - ja Helsinkiin: ystävien seurassa ystävien pariin. Uusia kokemuksia, kenties.
Tärkeintä on irtiotto tästä arjesta.

Huomenna on jo koti-ikävä.

Arkinen päivä, arkisia tapahtumia. Hetki lähiöbaarissa ja pitkiä katseita.

Virkisti kummasti ;)

Tero Lietteen toimittama Rockradio pisteenä tälle päivälle. Ei haittaa vaikka unet jäävät vähiin. Hyvän vuoksi kannattaa uhrautua.

Nyt keskittymään.