Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen kirjoitti Twitterissä 27.1.2021, että "alaikäisiä ei siis tule mukaan" vastauksena translakiuudistusta kritisoineeseen Twitter-viestiin, jossa Kurvisen käyttäjätunnus oli mainittu.
Alkuperäisen viestin kirjoittaja osoitti kysymyksen translain "runnomisesta läpi" Kurviselle mainitsemalla tämän twitter-tunuuksen. Kirjoittajan mukaan 16-vuotias voi katua "kyseistä asiaa" kymmenen vuoden päästä. Hänen mukaansa "terve järki on kaukana".
- Älkää levittäkö väärää tietoa. Alaikäisiä ei siis tule mukaan, vastasi Kurvinen tähän.
Kurvinen jätti kuitenkin selventämättä tarkemmin, mistä translakiuudistuksessa on kyse.
Translakiuudistuksen tarkoituksena on erottaa juridisen sukupuolen vahvistaminen lääketieteellisistä hoidoista. Käytännössä lakiuudistuksella lopetettaisiin nykyään sukupuolen vahvistamiseen liittyvä hedelmättömyysvaatimus, joka viimekädessä toteutuu lääketieteellisillä hoidoilla.
Kokoomuksen läheisjärjestö Kasary kommentoi Kurvisen toimintaa.
- On surullista katsottavaa, kun hallituksen yhdenvertaisuusteot joutuvat Kurvisen käsittelyssä populistisen kauhistelun kohteeksi. Ne jatkavat lopulta eteenpäin omituisina kompromisseina, joissa varsinaiset uudistukset jätetään seuraavalle keputtomalle hallitukselle, toteaa Kasaryn puheenjohtaja Max Laihonen.
Esimerkiksi Translasten ja -nuorten perheet ry toteaa Twitterissä, että keskusta vahvistaa jo nyt, ennen työryhmän asettamista, ettei alaikäisiä tulla ottamaan mukaan translain uudistukseen.
- Tähän toivomme todellakin kunnon perusteluja: miksi nuorilta halutaan evätä oikeus ihmisoikeuksiin ja perustuslain mukaiseen yhdenvertaisuuteen?
Hallitusohjelmaan kirjattu translakiuudistus on edennyt hitaasti. Translain uudistusta valmistelleen valmistelutyöryhmän raportti julkaistiin helmikuussa 2020. Lakiesitystä valmisteleva työryhmä on määrä asettaa maaliskuun puolivälissä ja eduskunnan käsiteltäväksi esitys on tarkoitus antaa joulukuussa. Lakiuudistuksen odotetaan tulevan voimaan vuonna 2022.
Hallituspuolueet Keskustaa lukuunottamatta suhtautuvat myönteisesti translain uudistamiseen. Joidenkin arvioiden mukaan lakiuudistuksen hidas eteneminen liittyisi keskustan haluttomuuteen ottaa huomioon myös alaikäiset. Kevällä 2019 hallitusneuvottelujen aikaan kerrottiin, että osa keskustalaisista on valmiita laajaan itsemääräämisoikeutta kunnioittavaan lakiuudistukseen, mutta etenkin ikäkysymyksen hiertävän konservatiivisempia keskustalaisia. Erimielisyyttä puolueessa herätti myös henkilön oma ilmoitus juridisen sukupuolen vahvistamisen perusteeksi.
Oppositiopuolueista puolestaan Kokoomus on vahvimmin viestinyt translakiuudistuksen edistämisen tarvetta, kun taas Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit vastustavat sitä.
Alkuvuodesta 2020 julkaistussa valmistelutyöryhmän raportissa todettiin, että voimassa oleva translainsäädäntö on vanhentunut eikä se kaikilta osin täytä nykyisiä perus- ja ihmisoikeusvelvoitteiden asettamia vaatimuksia. Kiireellisin lainsäädännön uudistamistarve kohdistuu raportin mukaan lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen poistamiseen.
Työryhmä kiinnitti huomiota myös alaikäisten transsukupuolisten asemaan. Sen mukaan hallitusohjelmakirjaus ei kokonaisuudessaan tunnista työryhmän havaitsemia haasteita. Työryhmä esitti oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen ikärajan asettamista 15 ikävuoteen.