"Työryhmä esitti oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen ikärajan asettamista 15 ikävuoteen."
On sinänsä hyvä, jos ikärajaa alennetaan nykyisestä. Mitä pikemmin sukupuolivähemmistöön kuuluva henkilö saa juridisen sukupuolensa vastaamaan omaa todellisuutta, sitä pikemmin hän pääsee rakentamaan oikeasti omaa elämäänsä.
Mutta ikärajassa on myös yksi ristiriita: sehän koskee henkilöä itseään, mutta ei rajoita niitä henkilöitä, jotka syntymässä "määrittävät" syntyneen vauvan sukupuolen. Jos on olemassa ikäraja oman juridisen sukupuolen määrittämiseen, olen sitä mieltä, että silloin ei muidenkaan pitäisi toisen ihmisen puolesta sukupuolta määrittää. Syntymässä juridinen sukupuoli pitäisi jättää määrittämättä, sillä jos määritys menee pieleen, henkilö joutuu odottamaan 15-vuotiaaksi (työryhmän ehdotuksen mukaan) ennen kuin pääsee tämän virheen korjaamaan. On erikoista, että virheen saa tehdä jo vastasyntyneen kohdalla, mutta virheen saa korjata vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin.
Vanhemmat itse voivat minun puolestani toki kutsua lastaan tytöksi/pojaksi/jollain muulla termillä, sillä he kuitenkin ovat tiiviisti osa lapsen elämää ja siten heillä lienee mahdollisuus huomata, millä sukupuolimääritelmällä (jos millään) lapsi toivoo itseään kutsuttavan. Ja jos lapsi myöhemmin ilmaiseekin että toivoo häntä kutsuttavan muulla sukupuolimääritelmällä kuin aiemmin, on muutos perhepiirissä/ystävien kesken ehkä edes hivenen helpompi, kun väärä sukupuolimääritys ei ole virallisissa rekistereissä. Oman sukupuolensa voisi sitten halutessaan merkitä viralliseksi kun on tullut tiettyyn ikään, jolloin päätös on aidosti oma, eikä muiden ihmisten tuputtama.
"Syntymässä juridinen sukupuoli pitäisi jättää määrittämättä, sillä jos määritys menee pieleen, henkilö joutuu odottamaan 15-vuotiaaksi (työryhmän ehdotuksen mukaan) ennen kuin pääsee tämän virheen korjaamaan. On erikoista, että virheen saa tehdä jo vastasyntyneen kohdalla, mutta virheen saa korjata vasta toistakymmentä vuotta myöhemmin."
Tuo on toki kimuranttia. Mutta jos esität ettei kenenkään sukupuola saisi määrittää jo syntymän jälkeen, niin onhan se kaikkein huonoin asia, jos kaikkien ihmisten sukupuoleksi määriteltäsiin syntymän jälkeen oletuksena "sukupuoleton" ja jos sen määrittelyvirheen 97+% pääsisivät korjaamaan vasta täytettyään 15 vuotta.
Sukupuolisuus kun on moninaisuus, eikä mitään vain yhtä ja samaa.
Eikä siinä ole yhtään mitään pahaa, eikä väärää, jos on kohdusta ja syntymästään tyttö(nainen), poika(mies), ...
On yhtä väärin lapsia kohtaan sanoa tai alkaa kutsumaan (oikeasti, kohdusta ja syntymästääl lähtien) tyttöjä tai poikia muuksi, esim. kutsua heitä virheellisesti sukupuolettomiksi. Se vain veisi esillä olevaa problematiikkaa "ojasta isompaan allikkoon". Pitää löytyä kaikille mahdollisimman hyvin sopiva ratkaisu.
Todetaanhan osalla ihmisistä monia muitakin asioita vasta varttumisen myötä myöhemmin, vaikka valtaosalla niitä ei ole.
Jos kaikkia vauvoja alettaisiin kutsua sukupuolettomiksi, kunnes he itse ilmaisisivat muuta, niin mikä peruste se silloin enään olisi antaa sukupuolimääritys, jos se on ollut selvä 97+%:lla jo kohdusta ja syntymästä lähtien. Eli jos trans-sukupuolista ja muitakin pidettäisiin sukupuolettomina odottamaan itsemäärittelyä jossain iässä, niin mikä peruste silloin se itsemäärittely enään olisi määritellä muuksi kuin sukupuolettomaksi, jos kaikki olisivat siksi määritelty jo syntymässään, vaikka 97+% ei kohdusta ja syntymästään lähtien sukupuolettomia, tai muuta kuin fyysisesti näyttäisi, olisikaan. Ei kaikkia voi lähteä määrittämään potentiaalisiksi trans-sukupuolisiksi.
Sukupuolisuuden itsekokeminenhan korostuu puberteetti-iästä lähtien, samoin kuin seksuaalisuudenkin, koska silloin noita tuntemuksia voimistava hormonitoiminta on ronskimmillaan ja herättää tajuntaa ja tuntemuksia. Mutta puberteetti-ikä osuu lapsilla hieman eri aikoihin. Ehkä se sukupuolen itsemäärittelyn mahdollisuus voisi olla 13 ikävuodesta lähtienkin jo. Siinä iässä alkaa olla jo pohjaa ja mentaalisia valmiuksia ajatella ja jäsentää asiaa perusteellisemmin. Ja koulussa, sekä muutenkin voisi valmentaa lapsia ymmärtämään tuota ja esim. erottamaan sitä, etteivät vaatetukset, eivät vaatetusmuodit, trendit yms. määritä sukupuolta tai sukupuolettomuutta, eivätkä tee sukupuolisuutta tai sukupuolettomuutta, vaan se oma kehon ja pään biologia, sekä mihin kaikkeen kukin sukupuolisuus sitten liittyy elämässä, koko elämässä.
Mikä ihmeen ongelma on siinä, jos vauvaa kutsutaan vauvaksi, lasta lapseksi. Normaalisti (ja kaiketi myös lain mukaan) lapselle annetaan nimi tietyn ajan sisällä syntymästä. Siitä lähtien häntä kutsutaan tuolla nimellä - tai jollakin muulla kutsumanimellä.
Vaikkapa päiväkodissa lasten jakaminen tyttöjen ja poikien ryhmiin on täysin turhaa (en kyllä tiedä, tapahtuuko nykyään edes näin). Samoin koulussa vaikkapa liikuntatunneilla lapsilla pitää olla vapaus valita se liikuntaryhmä, jonka lajit hän tuntee omakseen (tai vähiten vastenmielisiksi) - ei siinä mitään virallisia sukupuolen määrittelyjä tarvita.
Jos nimityksiä tyttö/poika koetaan jossain yhteydessä tarpeelliseksi käyttää, kertokoon lapsi itse, kumpi hän kokee olevansa.
Eihän vastasyntyneitä "määritellä" tytöiksi tai pojiksi, vaan heidän todetaan olevan tyttöjä tai poikia. Jos yksilön oma kokemus on myöhemmin ristiriidassa tämän kanssa, ei se tarkoita sitä, että lääkäri olisi tehnyt virheen, eikä varsinkaan sitä, että sukupuoli pitäisi jättää kirjaamatta syntymätodistukseen.
Itse asiassa vastasyntynyt oletetaan tytöksi tai pojaksi yksittäisen ulkoisen ominaisuuden perusteella, joka tyypillisesti näyttää tietynlaiselta, sukupuolittuneesti. Muut sukupuolittuneet yksityiskohdat jätetään huomiotta.
human, en tarkoittanutkaan, että vastasyntyneet tulisi määrittää sukupuolettomiksi. Tarkoitin, että vastasyntyneiden sukupuolta ei tulisi määrittää lainkaan. Heillä siis on sukupuoli, mutta se ei ole syntymän yhteydessä vielä tiedossa (osa vastasyntyneistä voi toki olla sukupuolettomia, jota sitäkään ei tiedetä ennen kuin henkilö itse on tarpeeksi vanha sen kertomaan). Sukupuolen voi määrittää rekisteriin sitten, kun lapsi itse on kykenevä sen kertomaan. Tämä ei tarkoita sitä, että lapsia alettaisiin kutsua sukupuolettomiksi. Heitä voidaan kutsua lapsen itsensä kertomalla sukupuolitermillä.
Tämän viimeisen kappaleesi kanssa olen täysin samaa mieltä. :)
mrmeringue, ehkä minun käyttämäni termi "määrittää" on vähän monitulkintainen ja siten huono tässä. Tietenkään lapsen sukupuolta ei kukaan pysty "päättämään". Tarkoitinkin "määrittämisen" enemmän sellaiseksi termiksi, että (yritetään) päätellä sukupuoli ulkoisen ominaisuuden persuteella ja määritetään se rekisteriin. En toisaalta pidä "toteamistakaan" täysin ongelmattomana, sillä terminä se kuulostaa minun mielestäni jotenkin ehdottoman varmalta, erehtymättömältä. Ja nykyinen tapa "todeta" lapsen sukupuoli ei ole erehtymätön. smo käytti kohtalaisen toimivaa termiä "oletetaan", joka toimii sinänsä hyvin, mutta ei toisaalta pidä sisällään viittausta oletetun sukupuolen merkitsemisestä rekisteriin, jonka itse yritin sisällyttää käyttämääni "määrittää" -termiin.
"Jos yksilön oma kokemus on myöhemmin ristiriidassa tämän kanssa, ei se tarkoita sitä, että lääkäri olisi tehnyt virheen"
Tästä olen eri mieltä. Jos sukupuoli on määritetty sukupuolielinten perusteella, ja jos nämä elimet ovat selkeästi tulkittavissa (= eli jos kyseessä ei ole intersukupuolinen lapsi), niin lienee totta että lääkäri on tulkinnut todennäköisesti oikein sen, onko kyseessä feminiiniset vai maskuliiniset sukupuolielimet. Mutta tämä metodi on väärä, jos sillä yritetään päätellä lapsen sukupuoli, vaikka se sattuisikin osumaan oikeaan suurimmassa osassa tapauksia. Ongelma on, että se ei kuitenkaan osu oikeaan kaikissa tapauksissa, koska henkilön kokema sukupuoli voi olla eri kuin millaiset sukupuolielimet hänellä on. Siksi olen sitä mieltä, että lapsen sukupuolen määrittäminen sukupuolielimistä voi johtaa virheelliseen määritykseen.
Yksittäiset sukupuolen tunnusmerkit eivät kuitenkaan ole olemassa irrallaan siitä, mitä yksilö on muussa suhteessa. Esimerkiksi penis ja kivekset ennustavat 100-prosenttisella varmuudella sitä, ettei yksilö tule ainakaan tuottamaan munasoluja tai synnyttämään. Tällaisen yksilön sukupuolirauhaset tulevat lähes varmuudella tuottamaan siittiösoluja. Jos ei oteta huomioon sitä 0,018 prosenttia ihmisistä, joilla on kehollista epäyhtenäisyyttä sukupuolen kehittymisessä, ihminen on sisäisesti yhtenäinen ja jakamaton kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen.
Todennäköisyys on suuri sille, että sukupuolittuminen on tapahtunut ”yhdensuuntaisesti” kautta linjan. Yhtä kaikki, sukupuolen "toteaminen" vastasyntyneen kohdalla on vain oletus. Tyypillisimmät erkaantumiset "yhdensuuntaisuudesta" näyttävät olevan murrosiässä esiin tuleva seksuaalinen suuntautuneisuus sekä sukupuoliseen samastumiseen liittyvät neurologiset ominaisuudet. Jälkimmäisten erillisyyden korostuminen näkyviin piirteisiin nähden vaikuttaa ilmeisesti varsinkin sikiöajan kehityksen vaiheiden eriaikaisuus.
Iltalehti käsittelee translakiuudistushanketta. Sen mukaan hallituspuolueetkin erimielisiä sukupuolen korjaamisen ikärajasta ( https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/687c2584-6672-477b-9583-10bc802fdd7a ). Keskustan vastahakoisuus alle 18 vuoden ikärajasta on tullut jo aiemmin ilmi. Iltalehti on kysynyt niin hallituspuolueiden kuin oppositionkin kansanedustajilta aihepiiriin liittyviä kysymyksiä.
