Seta pitää myönteisenä keskustelun avaamista juridisten sukupuolimerkintöjen määrästä, sillä oikeus saada sukupuoli-identiteettiään vastaava merkintä henkilötietoihin on järjestön mukaan ihmisoikeuskysymys. Asia nousi esiin viikonloppuna, kun Karjalainen julkaisi puolueiden eduskuntaryhmien kannat ns. kolmannen juridisen sukupuolen laillistamisesta.
Seta katsoo maanantaina julkaisemansa tiedotteen mukaan, että kolmas juridinen kategoria tukee itsemäärittelyoikeutta sukupuoleen ja poistaa rakenteellista sukupuoli-identiteettiin kohdistuvaa syrjintää.
- Suomeen tarvitaan kolmas juridinen sukupuolimerkintä, mutta mahdollisuus jättää sukupuoli määrittelemättä tarvitaan niin ikään. Kolmas juridinen merkintä tekee näkyväksi suuren joukon ihmisiä, joiden sukupuoli on muu kuin nainen tai mies, sanoo Setan puheenjohtaja Viima Lampinen.
Seta katsoo, että muunsukupuolisilla, sukupuolettomilla tai intersukupuolisiksi itsensä määrittävillä on oikeus saada sukupuoli-identiteettiään vastaava merkintä henkilötietoihinsa. Järjestö muistuttaa, että ei-binääristen sukupuoli-identiteettien tunnustamista suosittelee myös YK:n itsenäinen hlbti-asiantuntija raportissaan. Myös Euroopan neuvoston parlamentaarinen yleiskokous on suositellut valtioita harkitsemaan useampia juridisen sukupuolen vaihtoehtoja.
Mies- ja naissukupuolimerkintöjen ohella osa valtioista tarjoaa kansalaisilleen myös mahdollisuuden kolmanteen sukupuolimerkintään. Muun muassa Kanada, Nepal, Australia, Uusi-Seelanti sekä Pakistan ja Intia mahdollistavat kaksijakoisen sukupuolibinäärin ulkopuolelle sijoittuville kansalaisilleen kolmannen sukupuolimerkinnän X. Saksassa korkein oikeus linjasi, että tämän vuoden loppuun mennessä maan tulee mahdollistaa kolmas sukupuolimerkintä tai kokonaan poistaa sukupuolimerkinnät.
- Sukupuolen määrittely syntymähetkellä kehon sukupuolitettujen piirteiden perusteella on vain tilastoihin perustuva arvaus, joka ei kunnioita itsemäärittelyoikeutta. Lapsen sukupuolen voi tietää vasta sitten, kun lapsi itse kertoo sen, Lampinen korostaa.
Suomen tasa-arvolaki tunnustaa myös muut sukupuoli-identiteetit ja kieltää syrjinnän sukupuolen perusteella.
- Suomi on sitoutunut edistämään ihmisoikeuksia. Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja on kirjattu tasa-arvolakiin, seuraava askel on purkaa kaikki rakenteet, jotka käytännössä syrjivät sukupuolivähemmistöjä. Jos juridisesta sukupuolesta pidetään kiinni, on siinä myös tunnustettava ei-binäärit identiteetit, sanoo Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Sukupuolen oikeudellista vahvistamista säätelee ihmisoikeusloukkauksia sisältävä translaki, jonka kokonaisuudistuksessa Setan mukaan tulee ottaa huomioon myös ei-binääriset sukupuoli-identiteetit.
