Tallinna matkakohteena

  • Teema
  • Matkailu
  • (päivitetty )
  • Sami Mollgren
  • 2

Viro on pääkaupunkiseudulla asuvalle lähin ulkomaa, eikä muualtakaan Suomesta matka Tallinnaan ole mahdottoman pitkä. Laivoja ja katamaraaneja kulkee Helsingin ja Tallinnan väliä parin tunnin välein, ja kesäisin matkaan pääsee parhaimmillaan puolen tunnin välein. Matka-aika meritse on puolestatoista tunnista ylöspäin.

Asukkaita Virossa on noin puolitoista miljoonaa, joista Tallinnassa elää noin 400 000, yhteensä kaupungeissa asuu noin 70 prosenttia maan väestöstä. Viron asukkaista noin kaksi kolmannesta on vironkielisiä. Venäläisväestön osuus on lähes kolmannes.

Viroksi maan nimi on Eesti, virallisesti Eesti Vabariik (Viron Tasavalta). Suomeksi voi käyttää vaihtoehtoisesti muotoa Viro tai Eesti. Molemmat ovat oikein, vaikkakin asiateksteissä suositellaan käyttämään nimitystä Viro.

Suomenkielinen nimi Viro juontuu siitä, että suomalaiset ovat muinoin olleet eniten tekemisissä Virumaan maakunnan väen kanssa, jonka nimitys on myöhemmin laajentunut koskemaan kaikkia Viron ihmisiä.

Nimitys Eesti on virossakin melko tuore. Omakielinen nimitys kansalle oli "maarahvas" - maakansa, ja kieli oli "maakeel" - maakieli. Vasta 1800-luvulla, kansallisen heräämisen aikana ajatus "eestiläisyydestä" vakiintui - vastaavalla tavalla kuin meillä Suomessakin.

Kieli

Maan virallinen kieli on viro (tai eesti). Viroksi kielen nimi on eesti keel. Kieli kuulostaa tutulta, sillä se on suomen sukukieli. Se kuuluu suomalais-ugrilaiseen kielikuntaan, tarkemmin itämerensuomalaisiin kieliin, kuten suomikin.

Monet vanhemmat virolaiset ymmärtävät suomea (erityisesti Tallinnassa, jossa sitä myös osataan jonkin verran puhua, koska 1990-luvun alkuun asti Pohjois-Virossa seurattiin Suomen TV-kanavia). Yleisesti ottaen nuoremmat puhuvat hyvää englantia ja vanhempi polvi osaa saksaa. Venäjää suurin osa osaa, mutta läheskään kaikki eivät halua puhua entisen miehittäjän pakko-opettamaa kieltä.

Muutaman vironkielisen lauseen osaamista arvostetaan suuresti, joten kannattaa opetella joitakin sanoja ja ilmauksia. Ei muuten kannata loukkaantua, jos kaupassa jotain tuotetta kysyttäessä myyjä tokaisee kylmästi "ei ole". Se ei ole ylimielistä tai ilkeilyä, vaan ihan normaali virolainen tapa todeta, että kyseistä tuotetta ei ole. Mitäs siihen lisäämään.

Toinen, mikä kannattaa pitää mielessä, on sanat, joilla on virossa ja suomessa eri merkitykset. Esimerkiksi meillä halpa tarkoittaa vähän maksavaa tai edullista, virossa halb on huono. Suomessa vastaava ajatus löytyy "halpamaisesta". Meikäläinen halpa tai edullinen puolestaan on viroksi odav tai soodne.

Virolaiset ovat saaneet paljon lainasanoja saksasta, kun taas suomalaiset ovat saaneet sanoja ruotsista. Venäläisiä lainoja molemmissa kielissä on suunnilleen saman verran. Muita eroja suomen ja viron välillä on mm. se, että virosta genetiivin "-n" on kulunut pois, eikä omistusliitteitä nykyvirossa ole. Esimerkiksi "minun koirani" on viroksi "minu koer". Lisäksi viron aakkosiin kuuluu kirjain õ, joka ei ole ö, vaan eräänlainen e- ja u-kirjaimen sekoitus.

Ja ettei kielen kanssa menisi ihan helpoksi, on Virossa myös suuri määrä täysin venäjänkielistä väestöä. Venäjällä ei ole virallisen kielen asemaa. Kaikki venäjänkieliset eivät välttämättä edes osaa viroa tyydyttävästi, eikä ole mitenkään harvinaista, että bussikuski tai kioskinmyyjä ei puhu viroa. Tilanne kuitenkin paranee hissukseen.

Viro ja EU

Viro liittyi Euroopan Unionin jäseneksi yhdeksän muun valtion kanssa vappuna 2004. Liittymisen ansiosta historiaan jäi rankka jonottaminen passintarkastuksessa, sillä rajamuodollisuudet kevenivät radikaalisti. Myös alkoholin tuonnin rajoitukset poistuivat. Nyt matkustaminen Tallinnaan ei ole paljon kummempi toimenpide kuin matkustaminen vaikkapa junalla Turusta Helsinkiin. EU-henkilöllisyystodistus pitää toki olla mukana.

Virossa käytetään EU:n yhteisvaluuttaa, euroa.

Tallinna

Hansakaupunki Tallinna on mielenkiintoinen sekoitus keskiaikaa ja nykypäivää. Vanhassakaupungissa jokapäiväinen elämä pyörii keskiajalla rakennetussa ympäristössä. Vanhankaupungin "keskus" on raatihuoneen tori, eli "Raekoja plats" ja vilkkain katu "Viru", jonka varrella on nykyään kahviloita, ravintoloita, sekä isoja ja pieniä kauppoja.

Uudempaan keskustaan on viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana rakennettu toinen toistaan mahtipontisempia pilvenpiirtäjiä Viru- ja Olümpia-hotellien rinnalle. Selväpiirteistä ydinkeskustaa Tallinnan uudella osalla ei ole, ellei Viru-keskusta, Tallinna Kaubamajaa ja niitä ympäröiviä kortteleita sellaisena pidä. Tallinnalla ei myöskään ole "pääkatua", vaan keskustasta lähtevät "maantiet" kohti muita merkittäviä kaupunkeja.

Heti keskustan kortteleiden ulkopuolella näkee jo toisenlaista Tallinnaa, eikä joka toinen vastaantulija ole suomalainen.. Kauppahalli- ja torielämä on vilkasta, talot ja kadut eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa - toki sielläkin remontoidaan ja rakennetaan jatkuvasti.


 

Tallinna on mukava paikka ihan jo päivämatkailun muodossa. Hyvä ruoka, shoppailumahdollisuudet ja erilaiset tapahtumat ovat hyvä syy piipahtaa kaupungissa. Vanha kaupunki toreineen, kapeine kujineen, kirkkoineen, kauppoineen, kahviloineen ja puistoineen on loistava tapa viettää päivä - kierrellen tai vaikkapa istuskellen.

Sen lisäksi, että Tallinnan vanhakaupunki on jo itsessään kokonaisuudessaan historiallinen kohde, on kaupungissa luonnollisesti erilaisia museoita kymmenittäin.

Yleiskuvan Tallinnan seudusta saa lähtemällä muutamien kilometrien päähän keskustasta, Piritan kaupunginosaan. Kloostrimetsassa sijaitseva Tallinnan televisiotorni "Teletorn" näkyy kauas ja sieltä näkee kauas. 170 metrin korkeudella olevasta 21. kerroksesta, jossa on myös ravintola, näkee paljain silmin säästä riippuen kevyesti parinkymmenen kilometrin päähän. Jos onnistaa, (todella) kirkkaalla ilmalla voi nähdä aina Suomenlahden pohjoisrannalle saakka. Yleisökäytössä olevilla tehokkailla kaukoputkilla erottaa muutaman vesitornin, pari voimalaitosta, YLE:n tornin ja muutaman muunkin ison rakennuksen Espoosta ja Helsingistä. Ainakin itselleni oli elämys nähdä kotiin 80 kilometrin päästä. Vierailupäivänäni mainittiin TV-tornin nettisivuilla (www.teletorn.ee) "Täna on teletornist nähtavus väga hea". Jokapäiväistä herkkua moinen ei ole.

Piritalla, lähellä tv-tornia on Metsakalmistu, eli iso hautausmaa, jonne metsän siimekseen on haudattu mm. Viron merkkihenkilöitä, vaikkapa kansallisrunoilija Lydia Koidula (jonka kuva on 100 kruunun setelissä) ja entinen presidentti Lennart Meri. Viron edellisen itsenäisyyden ajan presidentin Konstantin Pätsin hautakivi on myös metsäkalmistossa. Keskiajalla toimineen mahtavan Piritan luostarin rauniot ovat niinikään näkemisen arvoinen paikka. Vihreästä ja kauniista kaupunginosasta löytyvät myös Tallinnan seudun suurin uimaranta, kuntoilukeskus ja uimahalli.

Yhteistyössä booking.com
Hotellimajoitusta Tallinnassa

Yöelämää ja yöpymistä

Jos jää kaupunkiin yöksi, on menopaikkojakin joka makuun - niin heteroille kuin vähemmistön edustajillekin. Perjantai on yleisesti ottaen viikon tärkein biletyspäivä, lauantai on vähän hiljaisempi, muista viikonpäivistä puhumattakaan. Vuosien varrella erilaisia illanviettopaikkoja tullut ja mennyt, mutta tilanne ruvennee hissukseen vakiintumaan. Baareista on muutama sana lisää hieman alempana.

Majoitustakin löytyy jos jonkinlaista. Kaikki tuntevat keskellä kaupunkia sijaitsevan Viru-hotellin, joka nykyään on hyvin siisti ja steriili paikka. Baarina ja ravintolana on Suomestakin tuttu Amarillo. Olümpian, SAS:in ja Centralin lisäksi keskustassa on muitakin isoja hotelleita. Vaihtoehtopaikkoja ovat pienemmät gasthaus-tyyppiset ratkaisut, joita Tallinnassa on runsaasti.

Shoppailua

Tallinnassa on edustettuna suomalaisille tutuista tavarataloista Stockmann. Shoppailukeidas Viru-keskus yhdistää vanhan Viru-hotelli-kauppakeskuskompleksin kuuluisaan ja legendaariseen Tallinna Kaubamaja -tavarataloon, jonka nykyinen logo muistuttaa kovasti Tukholman NK-tavaratalon logoa. Kaubamaja on nykyisin tietysti täysin meikäläisen mittapuun täyttävä heräteostosten mekka ja tavarataivas.

Stockmannin ja Viru-keskuksen lisäksi uudessa keskustassa on muitakin kauppoja, mutta todellinen erilaisten pikkukauppojen ja palveluyritysten kirjo on vanhassakaupungissa. Partureita, kampaamoja, apteekkeja, viinakauppoja, keramiikkamyymälöitä, kahviloita, ravintoloita ja vaatekauppoja on vieri vieressä rahanvaihtotoimistojen ohella.

Vaarallinen paikkako?

Tallinnalla on maine vaarallisena kaupunkina. Mihinkään hysteriaan ei kuitenkaan ole aihetta ainakaan keskustassa, mutta kannattaa pitää huolta, että lompakko on turvassa. Eikä rahojaan kannata levitellä. Ne kun muistaa, niin suurta huolen aihetta ei ole.

Toki humalassa örveltäminen, pimeille kujille ehdoin tahdoin meneminen ja hämäräperäisten tyyppien mukaan lähteminen on riski - aivan kuin missä tahansa isommassa kaupungissa. Eikä ole ihan suositeltavaa lähteä ainakaan yksikseen seikkailemaan Koplin tai Lasnamäen lähiöihin. Sinänsä neuvostoaikana rakennettujen megalähiöiden valtavuus on ihan jännä käydä toteamassa omin silmin.

Viron erityisongelmana on rahan kasautuminen yksille ja toisaalta kansan enemmistön heikko tulotaso. Sellainen tilanne ruokkii epärehellisyyttä ja suoranaista rikollisuuttakin.

Suomalaisten ei-aina-niin-hyvä-käytös on kasvattanut myös ärtymystä erityisesti Tallinnassa. Rahojaan levittelevät, humalassa öykkäröivät ja ylimielisesti käyttäytyvät matkailijat ovat synnyttäneet esimerkiksi paljon suomalaisvitsejä. Pohjoisista naapureista käytetään tarpeen vaatiessa nimityksiä Poro, Kahiseva (nimi juontuu tuulipukujen kahinasta), Pekka, Paska-Pekka jne.

Muu viro

Kannattaa myös muistaa, että Viro ei ole pelkkä Tallinna, vaikka se pääkaupunki - ja samalla suurin kaupunki - onkin. Viron mittakaavassa suuria kaupunkeja ovat myös historiallinen yliopistokaupunki Tartto, kylpyläkaupunki Pärnu ja itäisessä Virossa oleva käytännössä venäjänkielinen Narva.

Pärnu on nimetty Viron kesäpääkaupungiksi, kun talvipääkaupungin titteliä pitää nimissään pikkukaupunki Otepää, joka on talviurheilun keskuspaikka. Talvella Pärnu nukkuu Ruususen unta, mutta kesällä elämä vilkastuu, terassit aukeavat ja mahtavat uimarannat keräävät väkeä. Myös itäisessä Virossa, lähinnä Peipsijärven pohjoisosissa on valtavat hiekkarannat.

Viron pikkukaupungit ovat niinikään mielenkiintoisia paikkoja, maaseudusta puhumattakaan. Perinteinen maaseuturomantiikka kukkii ja keskieurooppalainen kyläperinne on vielä voimissaan. Luontomatkailusta kiinnostuneet voivat suunnata läntiseen Viroon. Saaret (Hiidenmaa ja Saarenmaa) ovat erikoisen luonnonkauniita paikkoja.

Viro & homot

Neuvostomiehityksen aikana homoseksi määriteltiin Virossakin rikokseksi. Viron itsenäistyttyä 1990-luvun alussa ruvettiin lainsäädäntöä muokkaamaan länsimaiseksi. Keväällä 1992 poistettiin rikoslaista homoseksuaalisten tekojen rangaistavuus. Jo sitä ennen suhtautuminen oli muuttunut hieman liberaalimmaksi.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että virolaisen yhteiskunnan arvot ja normit ovat monessa suhteessa melko vanhoillisia. Osaltaan neuvostomiehitys sai 50 vuodeksi virolaiset takertumaan omiin entisen itsenäisyyden ajan arvoihinsa, jotta virolaisuus ja virolainen ajattelutapa säilyisi venäläisten ylivallasta huolimatta. Toisaalta viimeisen 20 vuoden aikana monissa asioissa on menty äärimmäiseen vapauteen, mikä ei ole aina pelkästään hyvä juttu.

Kadulla eivät siis homoparit pussaile - eivätkä heteroparitkaan, sillä virolaiseen kulttuuriin ei kuulu huomion herättäminen tai omien yksityisasioiden tuominen muiden nähtäville. Sen huomaa vaikkapa ruuhkabussissa, jossa ei äänekästä virolaista puhetta juuri kuule. Virolaisetkin juovat viinaa, mutta sen tuloksena syntyvää känniä ei ole sopiva näyttää julkisesti. Virolaiset ovat - jos mahdollista - vielä sisäänpäinkääntyneempiä kuin suomalaiset.

Virossa myös kansan enemmistön tiedot homoudesta ovat hyvin hatarat. Maassa ei ole neuvostomiehityksen jälkeen käyty vielä kunnolla julkista homokeskustelua, ja neuvostomiehityksen aikana aihe oli kokonaan tabu. Jonkinlaista homokeskustelua käydään nyt. Homous saatetaan liittää varsin surutta pedofiliaan joissain yhteyksissä, ja etenkin tämän vuoksi on nähty homovihaa.

Kaikesta huolimatta nykyään Tallinna on melko suvaitsevainen kaupunki (vaikka sielläkin on omat ääriryhmänsä), samoin opiskelijakaupunki Tartto, mutta erityisesti Viron maaseudulla (kuten Suomessakin) suhtautuminen homoihin voi olla varauksellista, joskin kuulemma maaseudulla ollaan myös nopeasti uusia asioita hyväksyviä ja uteliaita - kuten meilläkin.

Pride

Viro, Latvia ja Liettya vuorottelevat nykyisin pride-tapahtuman järjestämisessä. Ensimmäisen kerran Tallinnan pride-tapahtuma oli kesällä 2004. Kahtena ensimmäisenä kertana se oli nimeltään Moonbow Pride, mutta kesällä 2006 tapahtuma on nimeltään Tallinn Pride. Nykyisin tapahtuman nimi on Baltic Pride.
» www.pride.ee

Homobaareja Tallinnassa

Viron homoelämä on keskittynyt Tallinnaan. Tunnetuimmat baarit ovat X-baar ja Angel. Muissa Viron kaupungeissa vakituista homoaktiviteettia ei ole - ei edes opiskelijakaupunki Tartossa.

OMA keskus Kaarli puiestee 5-1
Syyskuussa 2011 avattu Oma Maailma Avardamise keskus on info-, toiminta- ja oleskelupiste seksuaali- ja sukupuolivähemmistöille kuuluville.

X-baar Tatari 1 (sisäpihalla, käynti iltaisin Estonia Puiesteen puolelta, talon kulman takaa)
Mukava baari keskellä kaupunkia, Vapauden aukion (Vabaduse väljak) läheisyydessä.
» www.xbaar.ee

G-punkt Pärnu maantee 25
"Rallattelu- ja tanssipaikka". Arkena auki yhteen ja viikonloppuisin neljään. Osa illoista vain miehille.
» gpunkt.ee

Sauna Club 69 Pärnu maantee 27
Homosauna (sanan paremmassa merkityksessä). Vain miehille. Höyry- ja tavalliset saunat, solariumit jne.
» club69.ee

Ring Club Juhkentali tänav 11
Miesten klubi. Hieman piilossa.
» www.ringclub.ee


Keväällä 1998 keskustan laitamille perustettu Viron ensimmäinen homoyökerho Nightman on enää muisto. Myös keväällä 2004 käynnistetty Linnahallin Gravity Club jäi tähdenlennoksi.
» lue artikkeli Gravity Clubista. Myös kahvila+klubi Angel on suljettu.

"Heteropaikoista" hauskoja ovat mm. Hell Hunt (Pikk 39), Nimeta baar (Suur Karja 4) ja Depeche Mode baar (Nunne 4).

» www.gay.ee
» www.gay.pri.ee
» ViroInfo
» ViroWeb
» tourism.tallinn.ee

2 kommenttia

Tulipa poikettua Tallinnassa viikonloppureissulla ja baarissakin tuli käytyä. Sauna-kadulla sijaitsee homobaari Angel entiseen tapaan. Sen naapurissa toiminut X-baar on sen sijaan saanut uuden osoitteen; Se sijaitsee nykyisin osoitteessa Väike-karja 1. Tilaa on paljon entistä enemmän ja meno hyvinkin iloista. Virossa perjantai on bilepäivä numero 1 ja lauantai on jo selkeästi hiljaisempi.
HUOMIO
Itse Tallinnassa asuvana ilmoitan että
Angel
Club Hell
Basement
eivät ole enään toiminnassa ja ne on SULJETTU
joten ei kannata suunnata niiden osoiteisiin!!
(vaikka ne mainitaankin Rannelikeen sivulla)

RingClubi on talvikautena auki jos on, "omistaja ei selkeetä linjaa" mutta su-to noin 20-00 erikois iltoja,
- saunaa,alusvaate ja alaston
-sit pe BI ilta siis naisetkin saa tulla
-ja la gay bar 22-08 sex qruising,
-kannattaa muistaa että paikka ei ole BAARI TAI RAVINTOLA sellaisenaan.. vaan on pääsääntöisesti "sexi" paikka jossa myynnissa alkohoolituotteita, ainakin toistaiseksi katsotaan mitä EU tuo tullessaan 01.01,2011
ja monia mahdollisuuksia harastaa sexiä joten
"kirkkoon ei kannata mennä"jos sinne mieli..
Eikä paikka mässäile suurilla asiakas määrillä per ilta, sen verran on että paineista pääsee jos ei nirsoile..tai sitten ei paikka onkin tunnettu sellaisen a"last hope" ja tarjolla on nuorta lihaa runsaasti..
Suosituimmat paikat ovat ehdottomasti X-Bar (3 kerrosta) ja aamuyöstä Gpunkt
sekä miesten sauna Sauna69 kaikki 50 metrin säteellä toisistaan.
17.11.2010
Maurice