Käsitys HLBT-aihepiirin taantumisesta Suomen kansainvälisessä ihmisoikeuskannassa näyttää vahvistuvan. Vierailullaan Kiinassa tasavallan presidentti otti aktiivisesti ihmisoikeudet esille. Suomi ei siis yleisellä tasolla ja "perinteisissä ihmisoikeuksissa" ole painanut päätään alas. Vain HLBT-aihepiiri on joko poissa tai katveessa.
Presidentti Sauli Niinistö kertoi tiedotustilaisuudessa tavattuaan Kiinan presidentin Xi Jinpingin olevansa toiveikas Kiinan asenteesta. Presidentti Niinistö oli itse ottanut ihmisoikeudet ja lainmukaisuuden periaatteen esille. Keskusteluissaan Pekingissä presidentti ei siis noudattanut linjaa lainsäädännön kuulumisesta "maan sisäisiin asioihin", kuten tapahtui taannoisen Venäjän-vierailun yhteydessä HLBT-oikeuksien osalta.
Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien nousua esille keskusteluissa Pekingissä ei odotettukaan, mutta Venäjän-vierailulla ilmennyt "sisäisiin asioihin puuttumattomuuden linja" olisi voinut jotenkin ilmetä, jos se olisi noussut yleisemmäksi periaatteeksi. Mutta olikin ilmeisesti tarkoituksenmukainen vain Venäjällä ja HLBT-aihepiirissä.
Ihmisoikeuksien yleinen esilleotto voi tietenkin myös ilmentää sitä, että Kiina on nyt aiheelle vastaanottavaisempi ja virkamiestasolla sen ehkä viestinnytkin. Suomi oli etenkin Nokian huippuvuosina Kiinassa myös verraten varovainen ihmisoikeuskysymyksien kohdalla. Nyt tilanne on joko ohi tai Suomen johto on halunnut osoittaa periaatteellisuutta. Jos jälkimmäinen on tilanne, HLBT-oikeuksien asema Suomen tavoitteissa on yhä kyseenalaisempaa.