Ilmapiiri eduskuntatalon Pykälä-neukkarissa keskiviikkoaamuna 28.9 ei ollut epäuskoinen. Viisi kansanedustajaa ja etenkin puheenjohtaja Männistö olivat vakuuttavia hankkeestaan. Puheenjohtaja Kataisen nimen puuttuminen sarjasta allekirjoittaneita puoluejohtajia kuitenkin antoi elävän esimerkin siitä, että tie ei ole helppo.
Avioliittolakialoitteen julkistamistilaisuus oli samalla ikäänkuin kampanjalanseeraus. Viisi edustajaa aikovat tehdä kaikkensa. Toiveikkaisiin lausumiin kuuluu mm se, että monet hankkeen vastustajat eivät välttämättä oikein tunne asiaa. Aloitteen kirjoittajat myös arvelevat aloitteen selkeyden vähentävän vastustusta uskonnollisissa piireissä. Kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien oikeuksiin kun ei puututa ja tämän lakitarjokkaan kannalta uskontopohjaista ehtojen asettamista avioliitoille voidaan jatkaa. (Kirkko saa pitää sekä rippikoulun käymisen ja erisukupuolisuuden avioliitto-oikeutta rajaavina. Ehkä niitä on muitakin.)
Perusteluksi joillekin kannattaa aloitetta voi olla myös mahdollinen Suomen jääminen läntisten demokratioiden joukossa tässä asiassa vähän jälkijunaan. Entisessä neuvostoblokissa ollaan pääsääntöisesti ihan eri maata tässä aihepiirissä. Siihen seuraan joutuminen voisi näkyä haitallisesti paitsi Suomen kuvassa maailmalla myös yksittäisten kansanedustajien äänestysrekordeissa.
Tietenkin on myös kansanedustajia, joiden poliittinen olemassaolo nojaa osittain äänestäjäkunnan homo-ongelmaisuuteen. Heille aloite on vain käyttökelpoista materiaalia.
Kyynisemmin lähestyessä keskiviikon infoa voisi tietenkin kuvailla poliittiseksi näytelmäksi, joka oli pakko järjestää ainakin kokoomuksen kasvojen jonkinmoiseksi säilyttämiseksi kesän hallitusohjelmaratkaisujen jälkeen. Äänestyttämällä eduskunnassa asia voidaan hoitaa pois päiväjärjestyksestä. Mutta älköön tämä kyynisyys vielä vallatko näkökulmia.
Kokoomus ehti kesän 2010 puoluekokouksessa vielä ottamaan kantaa sukupuolineutraalin avioliiton puolesta. Lasse Männistö taustoitti, että hänen puolueessaan puoluekokouspäätöksiä ei ole nähty tässä edustajia sitovana, vaan edustaja voi päättää ”omantunnon mukaan”. Seuraavaan puoluekokoukseen voi tietenkin ilmaantua myös edellisestä poikkeava aloite, joka voi mennä läpi.
Juuri äskettäin suomalaista yksituumaisuutta peräänkuuluttanut ja viime aikojen poliittista kulttuuria harmitellut pääministeri olisi tässä voinut toimia suomalaisen tasa-arvokonsensuksen hengessä. Kataisen linjaus ei pelinavauksena lupaa Männistölle ja hänen ryhmälleen helppoa kampanjaa.
SDP:n kansanedustaja Susanna Huovinen kuvasi taitavasti sanansa asettaen demarien sisäistä tilannetta avioliittokysymyksessä. Tasa-arvo on kuulunut perinteisiin arvoihin, mutta aika on tuonut uusia tasa-arvokysymyksiä.