Sisäministeri Päivi Räsänen (KD) ottaa Uuden Suomen Puheenvuorossa 10.1.2014 julkaistussa blogikirjoituksessaan esiin vuonna 2014 vietettävän YK:n ja EU:n perhevuoden. Myös Kaupunkisanomissa samana päivänä julkaistussa kirjoituksessaan Räsänen muistuttaa, että perhevuodelle annettu julistus korostaa perheen merkitystä yhteiskunnan perusyksikkönä ja että yhteiskunta ei voi korvata perhettä.
Räsänen mainitsee seikkoja perhevuoden tarkoituksesta ja peilaa niitä käsityksiinsä Suomessa tehdyistä perhepoliittista ratkaisuista, joilla työnteko ja perhe-elämä käyvät paremmin yksiin. Räsänen kertoo kirjoituksessaan myös huolestaan siitä, että vaikka perheitä tuetaan Suomessa taloudellisesti, on henkinen tuki taas vähäistä.
- Arvoympäristömme ei enää tue ihmissuhteiden pysyvyyttä. Arvomurros koettelee ennen kaikkea perheitä ja sen myötä lapsia ja nuoria, jotka perheen suojissa kasvavat, kirjoittaa Räsänen.
Räsänen on kuitenkin toiminut sateenkaariperheiden kohdalla juuri ihmissuhteiden pysyvyyttä vastustavasti.
Homoparien ja samaa sukupuolta olevien aikuisten vanhemmoimien perheiden ja niissä elävien lasten aseman parantamiseen liittyvissä lainsäädäntöhankkeissa Räsänen on määrätietoisesti ollut kapulana rattaissa - esimerkkeinä vaikkapa parisuhdelaki, perheen sisäinen adoptio ja samaa sukupuolta olevien oikeus avioliittoon. Kristillisdemokraattien suunnalta on jopa uhkailtu hallitusyhteistyön olevan katkolla, mikäli ihmissuhteiden pysyvyyttä edistävää avioliittolainsäädännön tasa-arvoisuutta edistetään hallituspuolueiden tuella.
Räsänen käsittelee blogikirjoituksessaan myös esimerkiksi huoltajuusriitojen parempaa käsittelyä ja siihen liittyviä lainsäädääntöhankkeita. Hän ottaa esimerkiksi perheneuvonnan tyyppiset ennaltaehkäisevät toimet.
Räsänen korostaa perheiden hyvinvointiin liittyvän työn merkitystä tulevaisuudelle ja muistuttaa, että perheiden hyvin- ja pahoinvointi näkyy yhteiskunnassa pitkään.
- Perhevuosi on hyvä hetki muistuttaa perheen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja vahvistaa avioliiton arvostusta. Arvomurroksenkin keskellä perusasiat pysyvät ennallaan: yhteiskunta voi juuri niin hyvin kuin perheet voivat, kirjoittaa Räsänen.
Miksi Räsänen ei toimi näiden esittämiensä ihanteiden eteen kokonaisvaltaisesti - siis myös sateenkaariperheiden kohdalla? Onko kyse jonkinlaisesta kaksinaismoraalista?