MikaMikaSaari

Olen miettinyt, miten tämän kertoisin.

Sanoisinko suoraan?

Kiertelisinkö?

Kaartelisinko?

Päätin nyt kuitenkin nostaa kissan pöydälle ja sanoa ruman sanan niin kuin se on.

SLINNASSA ON MIELETTÖMÄN, USKOMATTOMAN, MAHTAVAN IHANAA ASUA!

Ei siitä sen enempää. Tulipahan nyt sitten sanottua.

Muutto meni hyvin. Siitä kiitos Niemen pojille, jotka hellepäivänä kantoivat toista sataa laatikkoa ensin kolme kerrosta alas ja sitten kolme kerrosta ylös. Onneksi otimme muuttofirman. Muuten olisimme kylläkin muuttaneet – mutta varmaan erillemme.

Kaikki muukin on mennyt hyvin. Kotiuduimme saarelle – ja saaren ravintoloihin – saman tien. Siwa on jo tuttu, lauttamatkat menevät rutiinilla ja naapureistakin tunnemme jo suurimman osan. Mutta yksi on, johon en ole vielä tottunut. Se on tämä luonto ja kaikki ympärillämme näkyvä! Jaksan innostua jokaisesta ohimenevästä laivasta, illalla loimottavasta kuutamosta, saarten päällä jyskyvästä ukkosesta, merelle nousevasta sateenkaaresta, Santahaminan sotaharjoituksista, valtavista pääskysparvista, hillittömän kokoisista hämähäkeistä, hämärässä loikkivista sammakoista, syysillassa loistavasta Helsingin siluetista.

Olen kuin pikkupoika, joka kirmaa ikkunasta toiseen hämmästelemään maailman ihmeitä.

Niitä on muuten paljon enemmän kuin seitsemän.

***

Blogin päivän biisi: Primal Scream: Higher Than The Sun (The Orb Extended Remix)