MikaMikaMaa

Näytetään bloggaukset syyskuulta 2007.

Pääkaupunkiseudun kuumin kundi

Vuosien häpeä on ohitse.

En ole enää paarialuokkaa.

Olen jälleen kirjastokelpoinen!

Kun edellisen kerran kävin kirjastossa – joskus neljä, viisi vuotta sitten – ilmoitti kirjastotäti korttini olevan kuuma. Eikä vain Helsingissä vaan myös Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa.

Ja jo vuodesta 1992.

Kiva.

Siinä sitten naama punaisena aloin ihmetellä, miten tämä oli mahdollista. Olinhan paitsi entinen sivarikirjastovirkailija myös käyttänyt korttiani vuoden 1992 jälkeen useankin kerran. Kuulemma järjestelmiä oli vaihdettu tms. ja tässä yhteydessä vanhat olivat merkinnät palanneet henkilötietoihini. Tosin näin vanhat merkinnät pyyhittäisiin pois, jos vain soittaisin kaikkien neljän kaupungin pääkirjastoihin ja pyytäisin poistamista.

En muista tarkalleen soitinko kaikkiin kaupunkeihin, mutta nyt merkinnät ovat poistuneet. Voin lopettaa liki viikoittaisen kirjashoppailun ja alkaa jälleen käyttää kirjastoa!

Olen jo päättänyt mitkä kaksi kirjaa tilaan piskuiseen sivukirjastoomme. Kunhan vain muistaisin niiden nimet! Toinen oli Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijan (?) tekemä kirja kuolemantuomiosta ja toinen käsitteli pornoteollisuutta, tämä jälkimmäinen taisi olla Like-kustantamon julkaisema.

Joo, joo, KVG – mutta kun edes Google ei tällä kertaa auttanut.

Apua!

Sen sijaan mieheni ehti jo tilata ja hakea kirjastostamme luettavaa. Hän lainasi Sateenkaari-Suomi –näyttelyn innoittamana Usko Kempin ”Sissinä lainavaatteissa” -tyttökirjan.

Suosittelin hänelle myös muita tyttöjen suosikkeja; Anni Swanin ikivihreitä sekä Neiti Etsiviä.

Minä sen sijaan luen uusinta Ilkka Remestä ja kuuntelen Nightwishin tuoreinta.

On niin äijä olo, että täytyy varmaan pieraista.

Kohta varmaan ainoan rintakarvani rinnalle on kasvanut toinenkin karva?

Sitä odotellessa.

***

Blogin illan biisi: Nightwish: The Poet And The Pendulum


It´s a live(r)!

Tiedäthän nuo esikoistaan odottavien perheiden jääkaapinovet. IKEAn magneeteilla on oveen kiinnitetty niin ostoslista, lähipizzerian menu kuin Hesburgerin tarjouskupongit. Niin, ja tietenkin ultraäänessä otettu kuvasarja SIITÄ. Sentin mittaisesta toukasta, jota ei totta viekööt kannata vielä tuossa vaiheessa kehua äidin tai isän näköiseksi.

No nyt meilläkin on sellainen.

Siis ultraäänikuva jääkaapinovessa.

Ei, emme ole leikkineet muumimukilla lesbojen kanssa vaan käytin mahdollisuuteni päästä ilmaiseen ultraan lääkäriasemalla. Olo kyllä oli kuin odottavalla äidillä; maha pömpöllä, liukkaria pitkin poikin vatsaa - niin, sitä voi käyttää myös vatsalla - ja koko ultran ajan armoton pissahätä. Hätä siksi, että täydellä rakolla saa kuulemma paremmat kuvat. Mutta kaikesta selvittiin ja jääkaapin ovessa on nyt muisto täydellisestä munuaisestani ja lievästi rasvoittuneesta maksastani.

Toivottavasti jälkimmäinen kasvaa hitaammin kuin ne esikoistaan odottavien toukat.

***

Blogin vuoden viimeisen kesäpäivän kappale: Kwamey & Frank Boissy: Everybody Wants To Rule The World (Main Mix)


Saaristolaispäivä

Vietin tänään etätyöpäivää.

Virhe!

Yritä siinä nyt keskittyä työasioihin vierasvenesataman terassilla, kun aurinko lämmittää, syksy tuoksuu ja merivartijat korjailevat kovaäänisesti venettänsä. Nyt ilta on jo pitkällä, työt vaiheessa ja deadlinet kiusallisen lähellä.

Perhana.

Etätyöpäivästä tuli epätyöpäivä.

Mutta ei hätää. Jos palkkatulot tyrehtyvät laiskuuteeni voin aina alkaa nauttia pääomatuloista! Minusta tuli nimittäin eilen virallisesti vuokranantaja, kun vuokralaiset muuttivat sisään ja ensimmäinen vuokra ilmestyi tililleni. Yöllä, noin kolmanteen painajaiseen herättyäni, en voinut kuin todeta KOM-teatterin olleen oikeassa.

Porvari nukkuu huonosti.

***

Blogin päivän biisi: Kaj Chydenius: Sinua, sinua rakastan


Men at work

Eilisen päivän opetus.

Ei kannata joutua merihätään Helsingin edustalla.

Suomenlahden Merivartiosto jäi vasta sijalle 16 eilen Helsingin Merisatamassa järjestetyissä meripelastustaitokilpailuissa. Kotisaarihengessä kannustin myös Merisotakoulua (jäi sijalle 18) sekä Merikadettikurssi 74:ää (jäi sijalle 14). Pärjäsivät siis aika kehnosti.

Minä taas pärjäsin oikein mainiosti. Löysin Uunisaaren terassilta aurinkoisen pöydän, hain GT:n ja nautin ohijuoksevista maisemista.

Tämä on paras syksy ikinä.

***

Blogin päivän biisi: Miquel Brown: So Many Men, So Little Time (12" mix)


MikaMikaSaari

Olen miettinyt, miten tämän kertoisin.

Sanoisinko suoraan?

Kiertelisinkö?

Kaartelisinko?

Päätin nyt kuitenkin nostaa kissan pöydälle ja sanoa ruman sanan niin kuin se on.

SLINNASSA ON MIELETTÖMÄN, USKOMATTOMAN, MAHTAVAN IHANAA ASUA!

Ei siitä sen enempää. Tulipahan nyt sitten sanottua.

Muutto meni hyvin. Siitä kiitos Niemen pojille, jotka hellepäivänä kantoivat toista sataa laatikkoa ensin kolme kerrosta alas ja sitten kolme kerrosta ylös. Onneksi otimme muuttofirman. Muuten olisimme kylläkin muuttaneet – mutta varmaan erillemme.

Kaikki muukin on mennyt hyvin. Kotiuduimme saarelle – ja saaren ravintoloihin – saman tien. Siwa on jo tuttu, lauttamatkat menevät rutiinilla ja naapureistakin tunnemme jo suurimman osan. Mutta yksi on, johon en ole vielä tottunut. Se on tämä luonto ja kaikki ympärillämme näkyvä! Jaksan innostua jokaisesta ohimenevästä laivasta, illalla loimottavasta kuutamosta, saarten päällä jyskyvästä ukkosesta, merelle nousevasta sateenkaaresta, Santahaminan sotaharjoituksista, valtavista pääskysparvista, hillittömän kokoisista hämähäkeistä, hämärässä loikkivista sammakoista, syysillassa loistavasta Helsingin siluetista.

Olen kuin pikkupoika, joka kirmaa ikkunasta toiseen hämmästelemään maailman ihmeitä.

Niitä on muuten paljon enemmän kuin seitsemän.

***

Blogin päivän biisi: Primal Scream: Higher Than The Sun (The Orb Extended Remix)