Melkein kuin oikeat ihmiset

Perjantai ei moneen kuukauteen ole tuntunut erityisen perjantailta. Pikemminkin meidän torstaimme on ollut samassa roolissa, siippa kun on töissä vain tiistaista torstaihin. Tänään asiat ovat hetkellisesti toisin.

Viikkoon mahtui monta vaihetta. Joudun oikein pinnistämään muistaakseni, että alkuviikosta olin toden totta kahtena päivänä opintojeni lähiopetuspäivissä Hämeenlinnassa. Keskiviikko meni opetusharjoittelun syövereissä, torstai siitä toipuessa: piano-opettajattareni kävi takomassa oppia päähäni; lisäksi edistin yhteistä hyvää käymällä neuvottelemassa tulevista koulutuskeikoistani yhdessä järjestössä, jossa olen huseerannut välillä. Tänään olikin taas opetusharjoittelun vuoro, tavallaan; olin seuraamassa ohjaajani opetusta yhdessä täydennyskoulutusprojektissa ja vähän kouluttamassakin siinä.

Tästä kaikesta sikisi kunnollinen ja porvarillinen perjantaifiilis. Kävin vetämässä henkeä höyrysaunan hämärässä hetken, nyt on illallinen syöty, punkkupullo auki ja stereoissa revittelee Astor Piazzolla. Huomenissa olisi määrä käydä korkkaamassa lähimetsän ladut. Niin ja perehtyä ensimmäiseen viisufinaaliin (Tanska) netin kautta. Ynnä valmistautua sunnuntaiseen sukulaisvierailuun: siipan täti ja serkku perheineen ovat tulossa syömään. Ja sitten voikin keskittyä jännittämään miten meitin käy vaaleissa. Ai niin, ja äänestääkin pitää vielä. Muistakaa tekin!! :)