Töissä oli huono päivä. Lähdin iltakävelylle tuulettamaan ajatuksia. Vastaan tuli koiranpentu emäntänsä kanssa. Koira halusi tehdä tuttavuutta ja niin minäkin koiraan. Hetki riemastuneen koiranpennun taputtelua sai heti paremmalle tuulelle.
Tarjotaankohan jossain koiria paijattavaksi maksua vastaan? Niin kuin uimista delfiinien kanssa.
Pakenin hellettä ja yöjuhlimisesta johtuvaa univelkaa tekemällä kävelyretken meren rannalle Haukilahteen, kotikaupunkini varakkaiden asuinalueelle, tai siis yhteen niistä. Melstenin rannalla kaikki tuntuvat olevan kauniita ja upeakroppaisia. Tunnelma on hieman unelias, missään ei pauha musiikki. Varakkuus näkyy venesatamassa, jossa on pysäköitynä lukemattomia jahteja, ja ties kuinka moni on parhaillaan merta seilaamassa.
Uimarannan uneliaisuus jatkuu venesataman ohi viereiselle Iirislahden pientaloalueelle. Kaunista seutua. Mutta miten täältä voisi ostaa asunnon ilman rikkaita vanhempia? Palkkatyöllä tonttia täältä tuskin irtoaisi, vaikka sitten tekisi töitä kuinka ahkerasti tahansa. Jos tekisi täydellisen elämänmuutoksen ja ryhtyisi yrittäjäksi. Jostain syystä juuri minulla olisi jokin hieman muita parempi taito, jonka avulla myisin itse omaa aikaani parempaan hintaan kuin nyt myyn työnantajalleni. Tai toinen yhtä epätodennäköinen vaihtoehto voisi olla, että asuntojen ja tonttien hinnat yhtäkkiä jostain syystä halpenisivat, niin että kuka tahansa voisi asua missä tahansa haluaisi.
Mietin, miten rikkaat suhtautuvat ihmisten väliseen tasa-arvoon. Onko sillä eroa, koskeeko tasa-arvo seksuaalista suuntautumista tai mahdollisuutta menestyä omalla työllään? Varmaankin moni vastaisi, että samat säännöt koskevat sekä homoja että heteroja. Mutta entä sitten mahdollisuus menestyä omalla työllään? Jokainen on oman onnensa seppä, mutta miten tähän periaatteeseen istuu omien lasten taloudellinen avustaminen? Tavallaan homojen tasa-arvoiset oikeudet voivat olla paremmin taattuja kuin köyhien lasten tasa-arvoinen menestyminen, koska homoja syntyy myös paremmissa piireissä.
Mitäpä tuosta. Täydellinen tasa-arvo on utopiaa, mutta aina siitä on mukava päästä huomauttamaan. Asukoot rikkaat rauhassa keskenään. Ainakaan vielä merenranta-alueita ei ole aidattu, ja kaikki pääsevät niistä nauttimaan. Niin tasa-arvoisesti kuin on ylipäätään mahdollista.
Kävin Pride-viikon aikana muutamissa tilaisuuksissa. Kaikkialla vallitsi mukava tunnelma, osin myös kauniin ja lämpimän sään ansiosta. Näin tuli konkreettisesti näkyväksi, miten paljon meitä pikkuisen erilaisia on. Ja joka vuosi entistä useampi uskaltautuu mukaan.
Hesarin keskustelupalstalla seksuaalivähemmistöön kuuluva sanoutui irti Helsinki Pride -tapahtumasta tai ainakin sen paraatiosuudesta. Hän uskoi paraatiin osallistuvien edustavan äänekästä vähemmistöä ja epäili paraatin haittaavan homojen arkipäiväistymistä. Uutiskamerat löysivätkin herkullisia kuvauskohteita kuten rehevän yläosattomissa marssineen naisen, joka oli maalannut rintansa sateenkaaren värein. Lontoon gay-kuoron johtaja John Moysen pääsi sunnuntaihesarin kuviin pikemminkin pinkkien ja tiukkojen hot pantsien kuin Britannian lipun takia.
Samaan aikaan kun vietettiin lauantain Pride-puistojuhlaa, Tuska-festivaali luukutti toisella puolella Töölönlahtea. Hätkähdyttäviin mustanpuhuviin asuihin pukeutunut väki erottui katukuvasta. Kuitenkaan kukaan raskaan musiikin harrastaja tuskin valittaa netin keskustelupalstoilla, miten äänekäs vähemmistö tahraa heidän maineensa.
Uutisiin asti pääsivät myös Michael Jacksonin uskolliset fanit, jotka lauantaina yhdessä surivat edesmennyttä idoliaan. Kuviin asti päässeet fanit olivat omineet pukeutumisensa, asusteensa ja kampauksensa maailman ykköskummajaiselta Michael Jacksonilta.
Juhannusperinteeseen kuuluu pako kaupungista maalle. Itsekin sulaudun massaan, ainakin hetkeksi.
Hyvää keskikesää kaikille.
Tv:n Miten minusta tuli minä -dokumentissa selvitettiin, miten homoja syntyy. Kovasti tuntuisi tulevan kohdusta. Päähenkilö John Barrowman ei löytänyt syytä sen paremmin geeneistä kuin sikiöajan liian matalasta testosteronitasostakaan. Hänen nimettömänsä kun oli miehekkäästi pitempi kuin etusormensa. Sen sijaan isoveljien lukumäärästä John sai itseään tyydyttävän selityksen. Tilastollisesti homous on sitä todennäköisempää mitä enemmän äiti on aiemmin synnyttänyt poikalapsia.
Itse en saanut samaa selitystä kuin Barrowman. Minulla ei ole yhtään isoveljeä, mutta nimettömäni on yhtä pitkä kuin etusormeni. Tämä on naisilla yleisempää kuin miehillä. Vai niin. John Barrowmanillä oli lapsuudenkaappi täynnä Barbeja, kun taas minä leikin Legoilla, mutta hänkö muka on kylpenyt kohdussa ollessaan testosteronissa? Lisää tutkimuksia kaivataan!
Tuli käytyä Tapiolassa. Kaksi poikaa viilettää pyörällä, pysäköi pinkit pyöränsä ja menee sisään ostariin. Alkoiko pride jo?
Tai sitten syy värivalintaan on, että näitä ei ainakaan kukaan varasta.
Kävin viikonloppuna Herculeksessa. Uusi savuton ja kopiton Herkku oli, niin no, kuten ennenkin. Tupa oli täynnä. Ei ainakaan pitäisi kenellekään tulla the only gay in the village -fiiliksiä.
Sikäli ilta oli poikkeuksellinen, että paikalla oli läsnäolollaan sulostuttamassa Mega-Paula. Luulin, että Mega-Paula vetää vain Paulaa, mutta rooleja näyttäisikin olevan useita. Herculeksen improvisoitu lava ei varsinaisesti kunnioita esiintyjää. Intiimisti aivan yleisön sylissä pitää ohjelma vetää läpi varoen, etteivät yleisön kaljat lennä mekolle.
Ihan kiva, että on välillä ohjelmaa. Vaikka epäilyttää, ettei näitä järjestetä muusta syystä kuin että saadaan edes jotain perustetta jatkoaikaluvalle. Mutta ei se panostus ohjelmaan ehkä sen kummoisempaa ole heteroidenkaan yökerhoissa.
Vähän kyllä jää kaipaamaan ulkomaiden pianobaareja, joissa lauletaan oikeasti ja hyvin ja esityskin on hauska. Ennen viimeistä kappaletta kannattaa tosin lähteä. Siinä vaiheessa yleensä kiertää kolehti.
Tiedättekö, mitkä ovat Helsinkiä idempänä sijaitsevat suomalaiset rannikkokaupungit? Noitahan ovat ainakin Porvoo, Loviisa, Kotka ja Hamina. Mutta näiden lisäksi löytyy vielä yksi.
Kun tuttavaperheen pihapiiriin asteli siili, kaikki muistuttivat toisilleen, ettei siilille saa antaa maitoa. Oli kuin luokkahuone täynnä hikipinkoja olisi kiihkeästi viitannut, opettaja, opettaja, minä tiedän! Kysyin, että mitä siilille sitten saa antaa? Kukaan ei tiennyt. Vedestä ei voi olla mitään haittaa, joten sitä sitten annettiin tarjolle.
Kaikki siis tietävät, ettei siilille saa antaa maitoa, koska siilit kuulemma kärsivät laktoosi-intoleranssista. Tieto on kai sen tähden syöpynyt niin hyvin mieleen, koska ennen yleisesti tarjottiin siileille maitoa lautaselta. Ja maitohan on hyvää. Kai se siilillekin kelpaa. Kun on oppinut jotakin yllättävää, kuten että maidon tarjoaminen sympaattiselle pikku eläimelle onkin karhunpalvelus, se jää paremmin mieleen.
Nuori työkaverini on erikoistunut oikomaan vääriä käsityksiä. Hänen silmänsä loistavat, kun hän pääsee julistamaan jonkin tiedon myytiksi tai kertomaan jonkin yllättävän tiedon. Muut ovat alkaneet epäillä nuoren tietäjän tietoja, ja aikamoista höttöä onkin joutunut kuuntelemaan. Oikojat, kuten työkaverini, eivät ole kiinnostuneita oppimaan asiakokonaisuuksia vaan ainoastaan pirstaletietoa. Niistä saa hyviä jutunaiheita. Mutta huonona puolena on se, että asiat muuttuvat ja tiedot vanhenevat ja oikoja saattaakin olla väärässä. Mutta totuus onkin eri asia kuin tietäminen.
Tietämisen ja etevyyden osoittaminen muille on selvästi yksi ihmisen heikkouksista. Ja kuten kaikkien inhimillisten heikkouksien suhteen, sen avulla joku toinen voi tehdä rahaa. Televisiossa huonoina lähetysaikoina esitetään naurettavan yksinkertaisia kysymyksiä, joihin kuka tahansa osaisi vastata. Mutta tarkoituksenahan on vain saada katsoja soittamaan lisämaksulliseen palvelunumeroon. Ettäs tiedätte.
... ja monet muut naarmuille asti kuunnellut iskelmät viihdyttivät suurta yleisöä, joka oli saapunut Kaisaniemen puistoon kuulemaan ja näkemään Paulan. Ei sitä megakokoista vaan ainoaa oikeaa Koivuniemen tytärtä. Paula on meikäläisiä, siis horoskoopissa Kaksonen. Reilun viikon päästä on syntymäpäivä ja ikää on silloin 62 vuotta. Vaikea uskoa ulkonäöstä. Jos Madonna onnistuu 11 vuoden päästä näyttämään kaikkien plastisten leikkausten ja muiden hoitojen jälkeen samalta kuin Paula nyt, niin voi onnitella itseään.
Uusintatilaisuus kokea Paula Helsingissä on jo viikon päästä Espan lavalla.
Univelat oli totaalisesti nukuttu pois, ja piti taas päästä ihmisten ilmoille. Eilinen aurinkoinen päivä vei kävelylle Helsingin keskustaan. Siellä liikkuivat lähinnä turistit. Kaupungin matkailuneuvonta on paraatipaikalla Pohjois-Espalla. Palvelu vaikuttaa tehokkaalta. Virkailijat ovat täällä oikeasti töissä. Materiaali on monipuolista. Heti sisäänkäynnin jälkeen ylähyllyltä, vihreän INFO-tekstin alta löytyy pieni homo-opasvihkonen. Näitä ei sitten tarvitsekaan enää hakea homobaareista tai seksikaupoista.
Äänestäminen jäi ulkoilun takia sananmukaisesti viimeiseen minuuttiin. Päädyin juurikaan pohtimatta tai äänestyskoneita käyttämättä Vihreiden Jyrki Kasviin. Läpi päästessään hän voisi hyvinkin osoittautua ahkeraksi vaikuttajaksi, ei vain vaikutettavaksi. Mutta toisin kävi. Naisethan Vihreissä jyräävät.
Jäi mietityttämään, miten vihreäksi homojen elämä oikein on mennyt. Melkein kaikki vihreät äänekkäästi vastustavat homofobiaa ja kannattavat täyttä tasa-arvoa HLBT-ihmisille. Ja melko moni homo vastapalveluksena ja toki myös muista syistä antaa äänensä Vihreille. Ja kaiken huippuna Vihreiden vaalivalvojaiset pidettiin Dtm:ssä!
Viimeistään pride-viikolla nähdään sitten muitakin sateenkaaren värejä kuin vain vihreää. Ainakin lipuissa.
