Aiemmin jääkiekon SM-liigassa pelannut kertoi homoudestaan

  • Uutinen
  • Urheilu
  • (päivitetty )
  • Sami Mollgren
  • 14
Bluesin Janne Puhakka juhlii ylivoimamaaliaan jääkiekon A-nuorten SM-liigan toisessa loppuottelussa Blues-Ilves Espoossa lauantaina 2. huhtikuuta 2016. (kuva: Ville Männikkö / Lehtikuva)

Sunnuntaina Helsingin Sanomien haastateltavana on Janne Puhakka, joka pelasi SM-liigatasolla jääkiekkoa Espoo Bluesissa ja Espoo Unitedissa vuosina 2015-2017. Kyse on ensimmäisestä kerrasta Suomessa, kun ammatikseen kiekkoa huipputasolla pelannut kertoo homoseksuaalisuudestaan.

Vuonna 1995 syntynyt Puhakka aloitti jääkiekkoharrastuksen päiväkoti-ikäisenä. Teini-iässä harrastus vakavoitui hänen tajuttuaan, ettei ikäluokan kärki ollut mahdottoman kaukana. Puhakka oli saanut kutsun Jääkiekkoliiton Pohjola-leirille. Siitä alkoi treenaaminen tosissaan. Pian hän pääsi alle 18-vuotiaiden maajoukkueeseen, ja syksyllä 2015 hän pelasi ensimmäisen SM-liigaottelun Espoo Bluesin riveissä. Sinä kautena hän pelasi kaikkiaan 40 ottelua.

Homona jääkiekkopelaajana

Oma seksuaalinen suuntautuneisuus oli Puhakan pohdinnan kohteena murrosiästä asti, mutta asia oli taka-alalla. Etenkin kiekkoympyröissä oli työnnettävä osa identiteetistä syrjään. Helsingin Sanomille hän kertoo, että kyse on työpaikasta, jossa päätarkoituksena eivät ole omat asiat. Silti häntä vaivasi, ettei voinut kertoa olevansa homo. Pelikaverit esimerkiksi kertoivat tekemisistään vaimojensa ja tyttöystävien kanssa. Puhakankin mahdollista tyttöystävää tiedusteltiin, mutta tämä kertoo ohittaneensa kysymyksen - ja jälkikäteen pohtineensa vaikenemistaan. Nyt hän kertoo henkisistä blokeista. Puhakka seurusteli peliaikanaan, ja pohti, miten esittelisi seurustelukumppaninsa pelikavereilleen, jos näitä tulisi kaupungilla vastaan.

- Sellainen rasittaa arkea ja on vaikeaa parisuhteen toiselle osapuolelle, Puhakka kertoo HS:lle.

Hän ottaa esiin myös "lätkäjätkien pukukoppipuheet", joihin toisinaan sisältyy myös "homoläppää". Niiden kanssa hän kertoo pärjänneensä, koska ei ottanut asiaa henkilökohtaisesti. Hän arvelee, että joku toinen olisi kuitenkin voinut kokea asian toisin. Esimerkiksi joukkueen kapteenille Kim Hirschovitsille ja eräille muillekin Puhakka oli kertonut homoudestaan, ja hän oli tukena vitsailun käydessä kierroksilla.

Helsingin Sanomien jutussa ovat esillä urheilumaailman "vanhat asenteet ja lainalaisuudet" laajemminkin, ja niissä tapahtuvat muutokset. Rasismiin on puututtu ja kiekkokaukaloiden väkivaltaisuus on vähentynyt. Homoseksuaalisuuden todetaan kuuluvan urheilun viimeisiin suuriin tabuihin. Viime vuosina muutamat huippu-urheilijat ovat kertoneet seksuaalivähemmistöön kuulumisestaan. Myös tanskalaisen maalivahdin Jon Lee-Olsenin kaapistatulo lokakuun alussa on esillä.

Puhakka kertoo Helsingin Sanomien jutussa myös omista kokemuksistaan pukukopeista, joita hän ei pidä "karmaisevan homofobisina".

- Mutta lätkämaailma on jotenkin jäljessä. Tästä asiasta ei tarvitsisi vääntää, jos kaikki voisivat olla kopissa luonnollisesti omia itsejään, sanoo Puhakka.

Suomalaista keskustelua homoista jääkiekon parissa

Joissakin keskusteluissa on päädytty lopputulemaan, että suoranaista syrjintää tai homokielteisyyttä ei esiinny huippu-urheilussa - eikä ainakaan asenneongelman ydin ole siellä. Huipulle kiivenneen takana on jo pitkä tie. Sen sijaan ruohonjuuritasolla esimerkiksi paikallisten järjestäjäaktiivien asenteet saattavat vaikuttaa siihen, miten nuori kokee olevansa tervetullut mukaan. Huippu-urheilussa näkyvä on kuitenkin merkityksellistä, sillä sen piirissä tapahtuvaa katsotaan kunkin lajin parissa ylöspäin ja sieltä lähtevään viestiin kiinnitetään huomiota. Viime vuosina TPS:n jääkiekkojoukkue on ottanut näkyvästi kantaa yhdenvertaisuuden puolesta.

Näkyvämpi keskustelu jääkiekon suhteesta seksuaalivähemmistöihin käynnistyi syksyllä 2013, kun Rauman Lukossa tuolloin pelannut Harri Tikkanen valotti ranneliike.netin haastattelussa asenneilmastoa lajin piirissä.

Helsingin Sanomien jutussa on esillä Kokoomuksen kansanedustajanakin vaikuttavan entisen maalivahdin Sinuhe Wallinheimon sanomiset: vuonna 2014 hän arveli, että pelaajan avoimuus homoseksuaalisuudestaan voisi rikkoa joukkueen kemiaa. Esillä on myös kiekkovaikuttaja Juhani Tammisen väite siitä, ettei ollut koskaan uransa aikaa nähnyt jääkiekkoilevaa homoa. Tilastollisesti jääkiekossa, myös ylimmällä tasolla, pitäisi olla seksuaalivähemmistöön kuuluvia. Puhakka pitää hassuna, ettei olisi. Helsingin Sanomille puhakka painottaa, ettei kukaan näistä pelaajista ole valinnut seksuaalista suuntautumistaan eikä homous vaikuta heidän taitoihinsa jääkiekkoilijoina.

Nuoremmissa ikäryhmissä homoseksuaalisuus ei ole enää vaiettu asia, eikä ehkä kiinnostusta herättäväkään. Jääkiekon SM-liigassa asia on kuitenkin yhä kunnolla käsittelemättä. Puhakkakaan ei tunne ketään SM-liigassa pelannutta homoa. Hän arvelee, että henkilökohtaisen vaikenemisen syynä aktiiviuran aikana voi olla epävarmuus. Hän arvelee omalla kohdallaankin vaikenemisen syyksi ajatusta siitä, että tulisiko "sulkeneeksi ovia", voisiko asia vaikuttaa esimerkiksi työtilaisuuksien saamiseen ja sopimuksiin.

Nyt 24-vuotias Puhakka on muutaman vuoden mittaisen kiekkouransa jälkeen opiskelemassa kansainvälistä bisnestä ja samalla hän työskentelee muotialalla. Kumppaninsa hän kertoo työskentelevän eläinlääkärinä.

Lähimmilleen Puhakka oli kertonut homoudestaan 19-vuotiaana. Nyt kesällä hän julkaisi Instagram-tilillään kuvan itsestään ja kumppanistaan, ja toteaa taakan pudonneen hartioilta. Puhakka toivoo, ettei kukaan pelaaja kyseenalaistaisi taitojaan seksuaalisen suuntautuneisuutensa takia.

Puhakan avoimuus saa kiitosta

Puhakan avoimuus on saanut osakseen paljon myönteistä huomiota sunnuntain mittaan.

Urheiluasioista vastaava tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk) toteaa Helsingin Sanomille, että urheilun piirissä on paljon työtä tehtävänä tasa-arvoisuuden saavuttamiseksi.

Vuonna 2014 homoseksuaalisuudestaan kertonut uimari Ari-Pekka Liukkonen puolestaan paitsi iloitsee Puhakan kaapistatulosta ja tämän asettautumisesta esikuvaksi, myös toteaa, että kyse on uransa jo lopettaneesta kiekkoilijasta. Puhakan ei enää tarvitse miettiä, vaikuttaako kaapistatulo urheilu-uran jatkomahdollisuuksiin.

Espoo Unitedissa aiemmin toimitusjohtajana työskennellyt Olli Aro on pahoitellut, ettei pystynyt huolehtimaan sellaista toimintakulttuurista, että kaikilla olisi hyvä olla. Hän toteaa maailman muuttuvan, johon jääkiekonkin olisi sopeuduttava.

Myös jääkiekon SM-liiga on huomioinut asian. Twitterissä liiga muistuttaa erilaisuuden olevan rikkaus ja jääkiekon kuuluvan kaikille.

Naisten jääkiekkomaajoukkueen pelaaja Susanna Tapani toteaa Ilta-Sanomissa, että naisten joukkueurheilussa seksuaalinen suuntautuneisuus ei ole samalla tavoin salailtava asia.

Joukko muitakin julkisuuden henkilöitä ja toimijoita on kiitellyt Puhakkaa.

Päivitys klo 22.30: lisätty huomioita sunnuntain mittaan esitetyistä kommenteista.

14 kommenttia

Puhakan esiintulo oli paitsi kiekkoilijan uralla olevan tai sille haluavan homon, mutta myös muiden pelaajien ja koko suomalaisen jääkiekon kannalta hyvin merkittävä teko. Yhä vähemmän on jäljellä paikkoja, joissa "ei ole koskaan nähty homoa". Tuli todistetuksi, että homous ja (ammattilais)jääkiekko on (meilläkin) mahdollinen yhdistelmä.

Uskon kovasti, että tämä helpottaa esimerkiksi joukkueurheilua harrastavien ei-heteroiden (nuorten) itsehyväksyntää, sellaisten jotka eivät tähän asti ole oikein tahtoneet löytää julkisuudesta esikuvia ( palaan ns. homokuvastoon: https://ranneliike.net/nakokulmat/12803/maarittaako-tom-of-finland-jo-liikaa-homokuvaa ). Ja on tällä ulostulolla varmasti merkitystä muidenkin perinteisemmät homostereotypiat vieraaksi kokeville myös kaukaloiden ulkopuolella: tämä muokkasi meillä yhä vellovaa "homokuvaa" kerralla monimuotoisemmaksi ja täydensi samastumiskohteiden kirjoa.

Ei yksi pääsky tietenkään kesää tee, mutta vinkkaa kyllä edenneestä keväästä. Yksilölajeissa on tietysti vielä uimari Liukkonen.
Television Ylen aamu käsitteli tätä asiaa kiinnostavassa keskustelussa ( https://areena.yle.fi/1-50332332 ) otsikolla "Homous on yhä tabu miesten jääkiekossa". Puhakan ohella keskustelemassa oli jääkiekkovalmentaja Alpo Suhonen ja TPS:n Topi Nättinen arvioivat, joko äijäurheiluna pidetyn jääkiekon asenteet ovat muutoksessa.

Alpo Suhonen totesi keskutelussa, että tämä (tapaus) tulee luomaan valmennusmetodeihin uuden ulottuvuuden. Vanhanaikaiset jääkiekon fysiologiskeskeiset valmennusmetodit ovat keskittyneet tekniikkaan ja taktiikkaan. Nyt mietitään tapaa lähestyä ihmistä kokonaisvaltaisesti ja nähdä ihminen kokonaisuutena. Valmentajilta edellytetään uudistumista.

Twitterissä on vähän hypitty seinille siitä, miten Yle ennakkoon mainosti aamun keskustelua. Pidettiin suorastaan "etovana" kysyä "saako jääkiekkoilija olla homoseksuaali?" Seinille hyppineet eivät voittopuolisesti näytä itse olevan homoseksuaaleja, vaan lähinnä niitä, jotka pyrkivät määrittelemään siitä, miten mistäkin asiasta on hyväksyttävää keskustelella.