Kamppailu tasa-arvosta on edennyt monien etappien kautta. Nyt kamppaillaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvosta. Tasan 100 vuotta sitten surrfagetit käyttivät kovia menetelmiä, kun vaadittiin naisille äänioikeutta ja tasa-arvoa.
Emmeline Pankhurst (1854-1928) oli brittiläinen suffragetti eli ”räväkkä” feministi, joka ajoi intohimoisesti naisten äänioikeutta 1900-luvun alkupuolella. Menetelmät olivat ajoittain rajujakin. Helmikuun 19. päivänä 1913 räjähti pommi Englannin valtiovarainministerin maatalossa Pinfold Manorissa. Rakennus oli silloin vielä keskeneräinen ja räjähdys sattui aamulla ennen kuin työmiehet olivat saapuneet paikalle. 55-vuotias Emmeline Pankhurst otti vastuun räjäytyksestä. Pankhurst oli perustanut 10 vuotta aikaisemmin naisliikkeen ”National Women's Social und Political Union”. Pankhurst joutui vankilaan, jossa oli jo ennestään 200 naisaktivistia pidätettynä.
Silloin oltiin radikaaleja, kun ajettiin naisille äänioikeutta. Julkisesti rikottiin tabuja. Poltettiin tupakkaa julkisesti (vain miehille sallittua), häirittiin julkisia tilaisuuksia, oltiin nälkälakossa ja tehtiin pommeja. Oltiin kahleissa parlamenttitalon aidassa ja osoitettiin mieltä Buckinghamin palatsin edessä. Mielenosoituksissa oli mukana jopa 100 000 naista. 1913 yksi suffragetti syöksyi kuninkaan hevosen eteen ratsastuskilpailuissa. Suffragetti kuoli vammoihinsa. Amerikassa suffragetit toimivat samoilla menetelmillä.
Suffragettiliike oli ensimmäinen suuri joukkoliike. Toiminta hiipui 1914 maailmansodan alettua. Silloin kaikki tarvittiin sotahuollon palvelukseen. Saksassa naiset saivat äänioikeuden 1919, USAssa 1920 ja Englannissa sodan jälkeen saivat äänestää ne naiset, jotka olivat yli 30-vuotiaita, maksoivat itse veronsa ja ansaitsivat yli vähimmäispalkan. Vasta vuonna 1928 luovuttiin näistä rajoituksista naisten äänioikeudessa. Samana vuonna Emmeline Pankhurst kuoli.