joo meidän sateenkaarevien pitääkin ruveta tekemään kaikenlaista epäsovinnaista esim pommi iskuja, huumeidenkäyttöä yms ;)
Kamppailua tasa-arvosta käytiin kiivaasti jo 100 vuotta sitten (juttukommentit)
Ajat ja menetelmät muuttuvat.
100v sitten ei ollut Internetiä eikä paljon muitakaan nopeita, massoille sopivia välineitä yhteydenpitoon. Myös "kovassa" maineessa ollut britti-lehdistö oli tuolloin aivan erilainen. Vaikka asia olisi ollut tärkeä tai jopa skandaalinomainen, niin lehdistö oli muutaman magnaatin hyppysissä. Riittävän korkealta taholta tullut hyvä veli -pyyntö ("eihän teidän lehdissä sitten kirjoiteta aiheesta X") riitti siihen, että 99% kansasta saattoi olla tietämätön jostain asiasta/ilmiöstä.
Suomessakin on vielä näitä "maan tapoja", joiden takia tietyistä "epäsopivista" ilmiöistä ei media paljon huutele. Klassisena esimerkkinä urheilun homofobia ja siihen liittyvät jutut. Jos toimituspäällikköä aihe ei kiinnosta, niin juttua ei tule (vaikka nettijutussa ei ainakaan kalliit palstamillit kulu). Silloin ei ole sisäistetty logiikkaa, että toimittajat tekevät töitä lukijoilleen, eivät itselleen.
Suomessakin on vielä näitä "maan tapoja", joiden takia tietyistä "epäsopivista" ilmiöistä ei media paljon huutele. Klassisena esimerkkinä urheilun homofobia ja siihen liittyvät jutut. Jos toimituspäällikköä aihe ei kiinnosta, niin juttua ei tule (vaikka nettijutussa ei ainakaan kalliit palstamillit kulu). Silloin ei ole sisäistetty logiikkaa, että toimittajat tekevät töitä lukijoilleen, eivät itselleen.
Tuolloin naiset ponnistelivat todella kovilla, ihmisoikeuksiensa eteen. Tässä on kuva silloisesta nälkälakossa olleesta naisesta, jota pakkoruokitaan http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/5/58/Forcefeeding.jpg
Naisasialiike toimi myös Suomessakin jo tuolloin 1800/1900-lukujen taitteessa; 1884 perustettiin Suomen Naisyhdistys ja 1892 Unioni Naisasialiitto. Minna Canth oli yksi keskeisistä toimijoista, joka kirjoitti naisten yhteiskuntaoloista, epäkohdista ja toi niitä esiin mm. naisten koulutusaseman puutteiden osalta. Canth kritisoi myös vallitsevaa siveyskäsitystä, joka suhtautui hyväksyvästi miehen vapaanpaan seksuaalikäyttäytymiseen, syyllistäen puolestaan naista "siveettömyydestä".
- eipä sitä vielä nykyäänkään miehiä niin huoritella, kuin naisia, samasta käyttäytymisestä.
-- samansuuntaista keskusteluahan käytiin sitten myöhemmin ja edelleenkin seksuaalivähemmistöjenkin osalta heterouden harrastajiin nähden.
Suomessa ensimmäinen nainen, Rosina Heikels pääsi lääkäriksi 1878 - silloin kovan taiston jälkeen, erityisesti pappisväen vastustaessa asiaa ja naisten kouluttautumisoikeutta muutenkin monille aloille. Hänen aloittaessaan opinnot 1871 Suomessa ei naisilla ollut oikeutta opiskella yliopistoissa, mutta sai oikeuden osallistua opiskeluun, muttei olla virallisesti kirjoilla yliopistossa. Rosina oli valmistuessaan lisensiaatiksi samalla myös Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen lääkäri, eikä koko Euroopassakaan ollut sitä ennen kovin montaa naispuolista lääkäriä. Hän ei koskaan avioitunut.
Hänestä tässä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rosina_Heikel
Tässä myös kerrontaa suomalaisista ensimmäisistä naislääkäreistä http://www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/vaihtuvat_nayttelyt/Hameiden_kjolarna.pdf
Suomessahan, toisena maana maailmassa, saatiin 1906 yleinen äänioikeus, samalla kertaa myös naisille, sekä myös naisille oikeus olla vaaleissa ehdokkaana. Yleinen äänioikeus oli ollut myös työväenliikkeen keskeisenä tavoitteena tuolloin. Naiset keräsivät Suomessa 25 000 nimen vetoomuksen yleisen äänioikeuden puolesta. Lopullisen hyväksynnän parempaan päin uudistukselle antoi silloinen Venäjän keisari (uudistus koski vain Suomea, ei Venäjää).
Sitten Suomessa ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 15.–16.3.1907 valittiin 19 maailman ensimmäistä naiskansanedustajaa. Eli olimme tuolloin Britanniaa edellä ihmisten tasa-arvossa, myös naisten tasaveroisissa oikeuksissa.
1929 avioliittolakiuudistus oli myös merkittävä askel naisten oikeuksissa, koska tuolloin lakkautettiin aiempi aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden ja puolisot julistettiin oikeudellisesti tasavertaisiksi. 1922 saatiin myös uskonnonvapauslaki ja saattoi siten erota kirkosta, mikä siihen asti oli liki mahdotonta. 1980-luvulla avioerojen käsittelystä poistettiin ns. "eroon syyllisen" selvittelyt.
Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta ja toimet sen parantamiseksi nousivat sitten esille näkyvämmin jälleen viime sotien ajan jälkeen, 1960-luvulla, jolloin tuotiin esille realistinen näkemys siitä, että ainoa ero naisen ja miehen välillä on vain se, että vain nainen synnyttää - työelämässä, perhe-elämässä, yhteiskunnassa muutenkin ollaan yhdenvertaisia.
...
Nyttemmin olemme sitten jäänee Britanniastakin jälkeen ihmisoikeuksien petraamisessa, eli avioliitto-oikeus kaikille aikuisille pareille laahaa Suomessa muita jäljessä.
Tasa-arvoa itselleen taistelleet ja samalla yhteiskuntaamme paremmaksi kovalla työllä tehneet Suomen naiset olkoot esikuvana siitä, että oikeuksien eteen pitää kovasti ja sinnikkäästi taistella, jotta ne myös saadaan.
Kommenttia muokattu: 20.02.2013 klo 11:32
Naisasialiike toimi myös Suomessakin jo tuolloin 1800/1900-lukujen taitteessa; 1884 perustettiin Suomen Naisyhdistys ja 1892 Unioni Naisasialiitto. Minna Canth oli yksi keskeisistä toimijoista, joka kirjoitti naisten yhteiskuntaoloista, epäkohdista ja toi niitä esiin mm. naisten koulutusaseman puutteiden osalta. Canth kritisoi myös vallitsevaa siveyskäsitystä, joka suhtautui hyväksyvästi miehen vapaanpaan seksuaalikäyttäytymiseen, syyllistäen puolestaan naista "siveettömyydestä".
- eipä sitä vielä nykyäänkään miehiä niin huoritella, kuin naisia, samasta käyttäytymisestä.
-- samansuuntaista keskusteluahan käytiin sitten myöhemmin ja edelleenkin seksuaalivähemmistöjenkin osalta heterouden harrastajiin nähden.
Suomessa ensimmäinen nainen, Rosina Heikels pääsi lääkäriksi 1878 - silloin kovan taiston jälkeen, erityisesti pappisväen vastustaessa asiaa ja naisten kouluttautumisoikeutta muutenkin monille aloille. Hänen aloittaessaan opinnot 1871 Suomessa ei naisilla ollut oikeutta opiskella yliopistoissa, mutta sai oikeuden osallistua opiskeluun, muttei olla virallisesti kirjoilla yliopistossa. Rosina oli valmistuessaan lisensiaatiksi samalla myös Pohjoismaiden ensimmäinen naispuolinen lääkäri, eikä koko Euroopassakaan ollut sitä ennen kovin montaa naispuolista lääkäriä. Hän ei koskaan avioitunut.
Hänestä tässä: http://fi.wikipedia.org/wiki/Rosina_Heikel
Tässä myös kerrontaa suomalaisista ensimmäisistä naislääkäreistä http://www.museo.helsinki.fi/nayttelyt/vaihtuvat_nayttelyt/Hameiden_kjolarna.pdf
Suomessahan, toisena maana maailmassa, saatiin 1906 yleinen äänioikeus, samalla kertaa myös naisille, sekä myös naisille oikeus olla vaaleissa ehdokkaana. Yleinen äänioikeus oli ollut myös työväenliikkeen keskeisenä tavoitteena tuolloin. Naiset keräsivät Suomessa 25 000 nimen vetoomuksen yleisen äänioikeuden puolesta. Lopullisen hyväksynnän parempaan päin uudistukselle antoi silloinen Venäjän keisari (uudistus koski vain Suomea, ei Venäjää).
Sitten Suomessa ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 15.–16.3.1907 valittiin 19 maailman ensimmäistä naiskansanedustajaa. Eli olimme tuolloin Britanniaa edellä ihmisten tasa-arvossa, myös naisten tasaveroisissa oikeuksissa.
1929 avioliittolakiuudistus oli myös merkittävä askel naisten oikeuksissa, koska tuolloin lakkautettiin aiempi aviomiehen edusmiesasema vaimoonsa nähden ja puolisot julistettiin oikeudellisesti tasavertaisiksi. 1922 saatiin myös uskonnonvapauslaki ja saattoi siten erota kirkosta, mikä siihen asti oli liki mahdotonta. 1980-luvulla avioerojen käsittelystä poistettiin ns. "eroon syyllisen" selvittelyt.
Keskustelu sukupuolten tasa-arvosta ja toimet sen parantamiseksi nousivat sitten esille näkyvämmin jälleen viime sotien ajan jälkeen, 1960-luvulla, jolloin tuotiin esille realistinen näkemys siitä, että ainoa ero naisen ja miehen välillä on vain se, että vain nainen synnyttää - työelämässä, perhe-elämässä, yhteiskunnassa muutenkin ollaan yhdenvertaisia.
...
Nyttemmin olemme sitten jäänee Britanniastakin jälkeen ihmisoikeuksien petraamisessa, eli avioliitto-oikeus kaikille aikuisille pareille laahaa Suomessa muita jäljessä.
Tasa-arvoa itselleen taistelleet ja samalla yhteiskuntaamme paremmaksi kovalla työllä tehneet Suomen naiset olkoot esikuvana siitä, että oikeuksien eteen pitää kovasti ja sinnikkäästi taistella, jotta ne myös saadaan.
Kommenttia muokattu: 20.02.2013 klo 11:32