Matti Salminen
© www.flyingdutchman.fi (Kuvaaja: Nina Nordin)
Richard Wagnerin suosikkiooppera Lentävä hollantilainen saa ainutlaatuisen merellisen toteutuksen Turussa vuoden 2005 elokuussa.
Suurproduktion pääosissa ovat huippuvahvan suomalaisen solistikaartin lisäksi kansallislaivamme, fregatti Suomen Joutsen (rakennettu vuonna 1902) ja kolmimastoparkki Sigyn (1887).
Produktion taiteellinen johtaja, turkulaissyntyinen maailmanbasso Matti Salminen komentaa oopperan Dalandina valkoista laivaa eli Suomen Joutsenta, kun taas tumman laivan eli Sigynin kipparina on itse Hollantilainen, baritoni Juha Uusitalo. Dalandin tyttären Sentan osan esittää turkulaissyntyinen sopraano Päivi Nisula, jonka sulhasen Erikin osan laulaa tenori Jorma Silvasti. Maryn altto-osan esittää Tiina Penttinen ja Perämiehenä on tenori Dan Karlström.
Lentävän hollantilaisen musiikillisesta johdosta vastaa Turun filharmonikkojen entinen pitkäaikainen ylikapellimestari Pertti Pekkanen. Ohjaajana on Erik Söderblom ja lavastuksen sekä puvut suunnittelee Carmela Wager. Oopperan suurkuoro kootaan Chorus Cathedralis Aboensiksen (kuoromestari Juha Kuivanen) ja Turun Oopperakuoron (kuoromestari Matti Lehtonen) laulajista.
Lentävä hollantilainen esitetään kaksi kertaa (17. ja 19.08.2005), ja katsomossa Forum Marinumin laiturilla on paikkoja runsaat 4000.
Oopperan tuotannosta vastaa Turun filharmoninen orkesteri yhdessä Forum Marinumin ja Turun Oopperayhdistyksen kanssa. Suomen Wagner-seura järjestää kansainvälisen Lentävä hollantilainen -seminaarin Konserttitalossa 19.8. Produktion kotisivut avattiin marraskuussa 2004.
Lentävä hollantilainen on suurproduktio, joka tuo Turkuun runsaasti kansainvälistä lehdistöä sekä oopperavieraita; kutsu lähetetään muun muassa kaikille maailman yli 150:lle Wagner-seuralle sekä kansainväliselle musiikkilehdistölle. Oopperan toteutuksen mahdollistaa laaja taloudellinen tuki. Turun kaupungin lisäksi Lentävä hollantilainen saa rahallista sekä toiminnallista tukea lukuisilta yhteistyökumppaneilta, joista tiedotetaan myöhemmin erikseen.
Lipunmyynti alkaa perjantaina 26.11. Turun konserttitalon lippukassalla sekä Lippupalve-lun toimipisteissä kautta maan. Lippujen hinnat ovat 59 / 73 / 94 / 110 €. Lentävä hollantilainen kuuluu myös Turun musiikkijuhlien ohjelmaan. Teoksen esityskieli on saksa, tekstikoneen käännös on suomeksi.
Matti Salmiselle ja Päivi Nisulalle Suomen Joutsenen oopperanäyttämö herättää vahvoja tunteita, sillä molempien syntymäkoti on alle kilometrin päässä. Matti Salmisen ensimmäinen työpaikka oli telakka Aurajoen toisella puolella, vastapäätä Forum Marinumia. Juha Uusitalolle Turun orkesteri taasen tuli tutuksi, hänen toimiessaan filharmonikkojen huilistina.
Lentävä hollantilaisen valaistuksen suunnittelee Jyri Suominen, äänimestarina on Antti Murto ja arkkitehtina Pauno Narjus. Tuottajana on Minttu Lavemäki, Forum Marinumin projektipäällikkö on Pekka Paasio ja produktion johtaja intendentti Tero-Pekka Henell.
Richard Wagner ja Lentävä hollantilainen
Richard Wagnerin ooppera Lentävä hollantilainen syntyi vuosina 1840 – 41. Säveltäjän johtama kantaesitys oli Dresdenissä vuonna 1843. Ooppera on Wagnerin nuoruudenoopperoiden jälkeen ensimmäinen todellinen mestariteos, ja se onkin hänen kolmestatoista oopperastaan suosituin ja eniten esitetty. Se sai alkunsa kolmesta eri lähteestä. Heinrich Heine kirjoitti eräässä romaanissaan vuonna 1831 vanhasta legendasta, joka kertoo vuonna 1641 Hyväntoivonniemen edustalla uponneesta hollantilaisesta purjelaivasta. Laiva haaksirikkoutui, ja kapteeni van der Deckenin viimeiset sanat ennen laivan uppoamista olivat: ”Minä kierrän tämän niemen, vaikka se kestäisi aina Tuomiopäivään saakka!”. Legendan mukaan itse Paholainen kuuli sanat ja kirosi merikapteenin ja hänen laivansa seilaamaan maailman meriä Tuomiopäivään saakka. Satamaan pääsee vain kerran seitsemässä vuodessa ja kirouksen voi purkaa vain naisen kuolemaan saakka uskollinen rakkaus. Legendan mukaan jokainen, joka näkee kapteenin ja hänen laivansa haamun, kokee tuskallisen kuoleman (ja näin kerrotaan tapahtuneenkin vuonna 1881).
Luettuaan Heinen kirjan Wagner ryhtyi miettimään oopperan säveltämistä. Kohtalo puuttui peliin, kun rahavaikeuksissa ollut säveltäjä joutui pakenemaan vaimonsa kanssa aseistautuneita velkojia norjalaiselle laivalle, jonka oli määrä matkata Lyypekistä Lontooseen. Tanskan salmien jälkeen nousi kova myrsky ja laiva hakeutui hätäsatamaan norjalaiseen vuonoon. Korkeat kalliot kaiuttivat merimiesten laulua, mistä sai alkunsa tulevan Lentävä hollantilainen -oopperan merimiesten kuorokohtaus. Satamassa hän kuuli nuoren norjalaistytön nimeksi Senta – josta tuli oopperan naispääosan roolinimi. Tyttöä oli kuitenkin kutsuttu ”jenteksi”, joka tarkoittaa juuri tyttöä norjan kielellä.
Myrskyävä meri oli saanut säveltäjän valtoihinsa – hän oli pelännyt, että laiva ei selviä satamaan – ja hän onnistui kirjoittamaan kokemuksensa musiikiksi. Niin syntyi Wagnerin ensimmäinen maailmanmaineen saavuttanut ooppera.
Suomen Joutsen ja Turun filharmonikot
Tuskinpa aavistivat ranskalaisen Nantesin kaupungin telakan työntekijät 7.8.1902, että he ovat laskemassa vesille tulevaa pienen kaukaisen maan ylpeyttä – kolmimastofregatti Laënnecistä oli aikanaan tuleva Suomen Joutsen ja se oli kyntävä maailman meriä pohjoisen kansakunnan lippulaivana. Uudessa kotisatamassaan Forum Marinum -merikeskuksessa Turun linnan ja sataman vieressä, uljaasta laivasta on tullut myös musiikkitapahtumien juhlava näyttämö.
Vuonna 2001 Turun filharmonikkojen intendentti Tero-Pekka Henell ehdotti Forum Marinumin johtajalle Seppo Sareliukselle, että orkesteri pitäisi Suomen Joutsenen satavuotisjuhlien kunniaksi konsertin. Ongelmaksi osoittautui laivan sijaintipaikka Martinsillan kupeessa – yleisöä ei olisi mahtunut kuin kourallinen laivan kannelle. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen Turun kaupunginhallitus päätti siirrättää laivan Forum Marinumin laituriin, mikä lopullisesti mahdollisti juhlakonsertin pitämisen. Filharmonikkojen koko vuoden 2002 ohjelmiston teemaksi valittiin saman tien Turun merikaupunkiperinteitä kunnioittava Pisara – puro – joki – meri! eli orkesteri soitti koko vuoden eri konserteissaan vesiaiheista musiikkia. Juhlakonsertin lähtökohdaksi valittiin Wagnerin ooppera Lentävä hollantilainen, Sibeliuksen sinfoninen runo Aallottaret sekä tietenkin toi-nen satavuotias, Georg Malmstén.
Lentävän hollantilaisen alkusanat lausuttiin jo vuonna 2001, kun intendentti Henell vei Turun oman maailmanbasson ja tulevan Suomen Joutsenen juhlakonsertin solistin Matti Salmisen Forum Marinumin laiturille. Tuolloin hän paljasti oopperalaulajalle jo seuraavan ajatuksen: miksei esitettäisi koko Lentävää hollantilaista tässä? Matti Salminen saisi Suomen Joutsenen laivakseen, Lentävä hollantilainen Sigynin – keulapiikit vastakkain! Salminen näki paikan ainutlaatuiset mahdollisuudet ja innostui heti. Suurprojekti oli saanut taiteellisen johtajansa ja Suomen Joutsen uuden kapteeninsa.
Suomen Joutsenen satavuotiskonsertissa 18.8.2002 kaksituhatpäinen yleisö kuunteli 27 asteen helteessä merellistä musiikkia fregatin maailmanmatkojen satamista, Wagnerin Lentävä hollantilainen -oopperasta toisen satavuotiaan Georg Malmstenin merilauluihin! Ainutlaatuinen konserttipaikka oli saanut merellisen kasteensa.
Matti Salminen totesi konsertin jälkeen: Tästä on hyvä jatkaa! Alun perin Lentävää hollantilaista kaavailtiin jo kesälle 2004. Mutta niin Turun kaupungin 775-vuotisjuhlavuoden kiireet ja taloudelliset paineet kuin tuottajien halu kokeilla paikan toimivuutta suurteoksella ja iltamyöhällä johtivat päätökseen siirtää produktiota. Vuoden 2004 ”kenraaliharjoituksen” teokseksi Salminen ja Henell valitsivat Verdin Requiemin.
Varustamo
Joulukuussa 2003 aloitti toimintansa Lentävä hollantilaisen Varustamo eli tuotantotyöryhmä, puheenjohtajanaan apulaiskaupunginjohtaja Kaija Hartiala, joka on myös Forum Marinumin säätiön puheenjohtaja. Muka-na oli myös Matti Salminen, ja jo ensimmäisessä kokouksessa luodattiin väylä molemmille suurhankkeille. Arkkitehti Pauno Narjus on piirtänyt tietokoneellaan suunnitelmat laivojen sijoittelun, lavan ja orkeste-risyvennyksen, katsomon sekä muiden rakenteiden lukuisista eri versioista. Varustamon akustikkona on ollut Anssi Ruusuvuori (Akukon) ja laivainsinöörinä Jyrki Lehtonen (ILS). Lukuisissa kokouksissa ovat olleet paikalla myös ohjaaja, lavastaja, valosuunnittelija, äänimestari ja kapellimestari tuotannon johdon lisäksi.
Verdin Requiemin esityksessä 20.8.2004 saatiin erinomaista kokemusta niin 2200-henkisen yleisön liikuttamisesta kuin sääolojen vaihtelustakin. Lentävän hollantilaisen suunnitelmia tarkennettiin Varustamon palaverissa Matti Salmisen kotona Helsingissä pian onnistuneen ja erinomaisen vastaanoton saaneen konsertin jälkeen.
(Lehdistötiedote 12.11.2004)