Helsingin Juhlaviikot 21.08.2006 - Jouni Kaipainen: Sinfonia nr. 2 / Gustav Mahler: Sinfonia nr. 4 - Tampere Filharmonia / John Storgårds

  • Teema
  • Ooppera
  • Hannu Korhonen

John Storgårds
©Helsingin Juhlaviikot
(Kuva: Marco Borggreve)

Finlandia-talo

Tampere Filharmonia
Kapellimestari: John Storgårds

Solisti: Olga Pasichnyk, sopraano

Jouni Kaipainen: Sinfonia nr. 2 (1994)
1. Andante
2. Allegro ardente
3. Adagio
4. Vivace

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Gustav Mahler: Sinfonia nr. 4 G-duuri (1900)
1. Bedächtig. Nicht eilen
2. In gemächlicher Bewegung. Ohne Hast
3. Ruhevoll
4. Sehr Behaglich

Jouni Kaipaisen (s. 1956) toinen sinfonia vuodelta 1994 aloitti Tampere Filharmonian maanantai-iltaisen konsertin Helsingin Juhlaviikoilla. Allekirjoittaneelle tämä oli ensikosketus Kaipaisen musiikkiin, ja kokemuksena erittäin positiivinen. Jouni Kaipainen käsittelee sinfoniassaan koko orkesteria taidokkaasti, eri soitinryhmät esiintyvät siinä vaihtelevasti. Mielenkiintoisinta tässä hieman yli puoli tuntia kestävässä teoksessa oli orkestroinnin ja erityisesti jousiston sibeliusmainen käyttö. Storgårds johti tämän Tampere Filharmonian nimikkosäveltäjän hienon teoksen todella tarkasti, johtamisesta pystyi päättelemään että teosta oli esitetty ja harjoitettu huolella ja useampaankin kertaan.

Säveltäjä itse oli paikalla kiittämässä orkesteria erinomaisesta suorituksesta ja yleisö palkitsi niin Jouni Kaipaisen, kuin Tampere Filharmonian ja John Storgårdsin todella lämpimin ja raikuvin aplodein. Musiikkina Kaipaisen toinen sinfonia, muuta hänen tuotantoaan tuntematta, on helposti lähestyttävää nykymusiikkia johon selvästi kannattaakin tutustua tarkemmin. Jouni Kaipainen kuuluu suomalaisten nykysäveltäjien ehdottomaan parhaimmistoon.


Olga Pasichnyk
©Helsingin Juhlaviikot
(Kuva: D.R.)


Konsertin toinen teos, Gustav Mahlerin neljäs sinfonia vuodelta 1901 oli erinomainen valinta Kaipaisen sinfonian jälkeen. Mahlerin neljäs sinfonia on hänen sinfonioistaan lyhimpiä, kestoltaan vain noin tunnin luokkaa ja siitä huolimatta kaikki perinteiset sinfonian osat sisältäen. Koko sinfonian yleissävy on hyvin positiivinen, iloinen, pirteä, kellopeleineen ja kauniine viulusooloineen, ja muutenkin jousistoa Mahler käyttää erinomaisesti niin tässä kuin muissakin sinfonioissaan. Alunperin Mahler suunnitteli säveltävänsä kolmannesta sinfoniastaan jättimäisen peräti seitsemän osaa käsittävän teoksen joka olisi sisältänyt laulua sisältävän osan. Lopulta hän päätti luopua tästä suunnitelmastaan ja sävelsi kolmannen sinfoniansa loppuun, ja laulua sisältävän osan hän ymppäsi neljänteen sinfoniaansa joka syntyi varsin nopeasti kolmannen jälkeen. Neljännen sinfonian neljäs osa sisältää sopraanosoolon. Lauluteksti on "Des Knaben Wunderhorn" -kokoelmasta, tähän samaiseen kokoelmaan Mahler yhä uudelleen palasi sävellyksissään. Runo "Das himmlische Leben" ("Taivaallinen elämä"), kuvailee suurta taivaassa pidettävää juhlaa.

Tampere Filharmonia John Storgårdsin johdolla toi hienosti esiin kaikki pienimmätkin Mahlerin teokseensa säveltämät ja laittamat vivahteet. Jousiston kaunis yhtenäinen sointi ja soittotarkkuus olivat merkillepantavia.

Ukrainalais-puolalainen sopraano Olga Pasichnyt, joka tuli suomalaisille laulumusiikin tuntijoille tutuksi vuoden 1999 Mirjam Helin-laulukilpailun yhteydessä, hänen voitettuaan toisen palkinnion, lauloi sinfonian viimeisen osan solistina varmasti. Hänen saksan ääntämyksensä oli selkeää ja hienoa, myös hänen kaunis äänensä sopi Mahlerin musiikkiin. Orkesterimusiikille tarkoitetun Finlandia-talon akustiikka jälleen kerran teki sen minkä saattoi melkein etukäteen arvata, lauluääni peittyi varsin monessa kohtaa orkesterin alle (kuten kävi viime perjantaisessa Mahlerin 8. sinfonian esityksessäkin seitsemälle solistille. Kaikesta huolimatta esitys oli todella nautinnollinen, musiikkina Tampere Filharmonialle hyvin sopivaa.

Maanantainen konsertti osoitti sen, että Suomessa ei ole pelkästään Helsingin Kaupunginorkesteri ja Radion Sinfoniaorkesteri, jotka pystyvät loistaviin tulkintoihin, vaan meillä on ainakin Tampereella todella ammattitaitoinen orkesteri, jolla on erinomaisen taitava ja hyvä ylikapellimestari, John Storgårds.

Hieno vierailukonsertti!

Olga Pasichnyk

Olga Pasichnyk syntyi Ukrainassa ja opiskeli laulua Kiovan konservatoriossa ja Varsovan Chopin-musiikkiakatemiassa. Hän on ottanut voitokkaasti osaa useisiin laulukilpailuihin: toinen palkinto s'Hertogenboschissa vuonna 1994, toinen palkinto kansainvälisissä Mirjam Helin -kilpailuissa Helsingissä 1999, ja kolmas palkinto Kuningatar Elisabeth -kilpailussa Belgiassa vuonna 2000. Pasichnyk on esiintynyt mm. Händelin, Mozartin, Rossinin, Puccinin, Verdin, Monteverdin sekä useiden nykysäveltäjien oopperoissa monissa Euroopan maissa, sekä Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Japanissa. Pasichnyk on myös levyttänyt yli 30 levyä eri levy-yhtiöille.

John Storgårds
John Storgårds (s.1963) on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja ulkomailla orkesterinjohtoa, sävellystä ja viulunsoittoa. Viulunsoiton opettajina hänellä ovat olleet mm. Esther Raitio, Jouko Ignatius ja Chaim Taub. Sibelius-Akatemian kapellimestaridiplomin Storgårds suoritti keväällä 1997 erinomaisin arvosanoin.

Vuodesta 1989 lähtien hän on toiminut Avanti! Kamariorkesterin konserttimestarina sekä nykyisin ennen kaikkea solistina ja kapellimestarina. Ylioppilaskunnan Soittajia hän johti vuosina 1992-1996. ja sai tästä työstä Pacius -palkinnon vuonna 1996. Ruotsin radion sinfoniaorkesterin 1. konserttimestarina John Storgårds vieraili periodeittain vuosina 1994-96.

Syksystä 1996 lähtien Storgårds on toiminut Lapin Kamariorkesterin taiteellisena johtajana, mistä työstä hänet ja orkesteri palkittiin TV 1:n Vuoden valopilkku -kunniakirjalla tammikuussa 1999. Kausina 1997-2000 Storgårds oli Oulun Kaupunginorkesterin ja 2000-2002 Tampereen kaupunginorkesterin päävierailija. Tapiola Sinfoniettan vakituinen kapellimestari hän oli kaudet 2001-2003. Syksyllä 2003 Storgårds aloitti Helsingin kaupunginorkesterin päävierailijana ja syksyllä 2006 hän aloittaa työnsä Tampere Filharmonian ylikapellimestarina. Storgårds toimii myös kahden musiikkitapahtuman, Korsholman Musiikkijuhlien ja Luosto Classicin taiteellisena johtajana.

Kansallisoopperassa Storgårds on johtanut useita menestyksekkäitä produktioita, ja useita uusia produktioita on tulossa lähivuosina.

Kaudella 2004-2005 Storgårdsin vierailuohjelmaan kuuluivat mm. Scottish Chamber Orchestra, BBC Symphony Orchestra ja New Zealand Symphony Orchestra sekä useat pohjoismaiset orkesterit. Heinäkuussa 2005 Storgårds myös debytoi suurella menestyksellä Lontoon Proms-konserteissa BBC Symphony Orchestran johtajana. Kauden 2005-2006 ohjelmassa ovat mm. Bournemouthin sinfoniaorkesteri, St. Paul’s Chamber Orchestra ja Ensemble Modern sekä Sydneyn ja Melbournen sinfoniaorkesterit.

Storgårds esiintyy ja levyttää myös viulusolistina ahkerasti. Yhdeksällä konserttolevyllään hän on eniten levyttänyt suomalainen viulisti. Viime aikojen tärkein teos hänen ohjelmistossaan on ollut Kaija Saariahon viulukonsertto Graal Théâtre, jota hän esittänyt mm. Avanti!n ja Orchestre de Paris’n kanssa eri puolilla maailmaa.

Storgårds on soittanut mm. Sarasteen, Salosen, Segerstamin, Klasin, Vänskän, Oramon, Kankaan, Linnun ja Goodmanin johdolla. Hänen Ondine-levymerkillä julkaistut tulkintansa mm. Schumannin, Melartinin, Saariahon ja Nordgrenin viulukonsertoista ovat herättäneet laajaa kansainvälistä huomiota. Kaanaanmaa-levy yhdessä saksofonisti Jukka Perkon kanssa on Suomessa yltänyt kultalevyyn. Peteris Vasks -levytys, jossa Storgårds esiintyy sekä viulistina että kapellimestarina, sai Cannes Classical -pääpalkinnot Vuoden levynä keväällä 2004. Storgårdsin uusimpia levytyksiä ovat John Coriglianon orkesteriteoksia sisältävä levy (HKO, Ondine), Busonin viulukonsertto Frank Peter Zimmermannin kanssa (RAI National Symphony Orchestra, Sony), Mozartin klarinettikonsertto Kari Kriikun kanssa (Tapiola Sinfonietta, Ondine) ja Pehr-Henrik Nordgrenin musiikkia sisältävä levy (Petri Kumela, Lapin Kamariorkesteri, Alba).

Storgårds on myös tehnyt paljon televisiotyötä ja sai Venla-palkinnon vuoden 1999 parhaasta musiikkiohjelmasta. Syyskuussa 2000 Storgårds vastaanotti Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan yhteisen kulttuuripalkinnon työstään Lapin Kamariorkesterin hyväksi.

Syksyllä 2002 Storgårds sai kaksi merkittävää julkista tunnustusta työlleen: säveltaiteen valtionpalkinnon sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiön tunnustuspalkinnon.

Tampere Filharmonia

Tampere Filharmonia on 97 muusikon vahvuudellaan ainoa täysimittainen sinfoniaorkesteri pääkaupungin ulkopuolella. Nopea taiteellinen kehittyminen viime vuosina on nostanut orkesterin korkealle kansainväliselle tasolle, mistä kertovat niin kiittävät kritiikit kuin monet levypalkinnotkin.

Tampere Filharmonian taiteellinen johtaja on syksystä 1998 alkaen ollut Eri Klas. Elokuussa 2006 hän siirtyy orkesterin kunniakapellimestariksi, ja John Storgårds aloittaa työnsä ylikapellimestarina.

Tampere-talo, vuonna 1990 valmistunut Suomen suurin konsertti- ja kongressitalo, on Tampere Filharmonian kotipaikka. Orkesteri konsertoi ja levyttää sen 1800-paikkaisessa Isossa salissa.

Tampere Filharmonialla on sinfoniakonserttisarjan lisäksi oma kamarimusiikkisarja Faunien iltapäivä. Orkesteri soittaa myös vuosittain oopperaa Tampereen Oopperan produktioissa, balettia Tampere-talossa ja esiintyy uuden musiikin Tampere Biennalessa.

Monipuolisten konserttiensa ohella orkesteri tunnetaan yleisökasvatustoiminnan edelläkävijänä. Se järjestää säännöllisesti erilaisia lapsille ja nuorille suunnattuja musiikkikasvatusprojekteja. Se on myös ensimmäisenä Suomessa perustanut orkesterin nuorisoklubin, Nuori kuuntelija -klubin. Nimikkosäveltäjänä Tampere Filharmoniassa on Jouni Kaipainen.

Tampere Filharmonian liki 40 levytystä sisältävät mm. Eri Klasin, John Storgårdsin, Tuomas Ollilan ja Leif Segerstamin johdolla tallennettua Englundin, Klamin, Melartinin, Merikannon, Schumannin ja Sibeliuksen musiikkia.

Orkesteri on palkittu Ranskassa Cannes Classical Award –levypalkinnolla viisi kertaa. Tuorein näistä on tammikuulta 2004, jolloin latvialaisen Peteris Vasksin toisen sinfonian levytys sai myös kilpailun parhaana Disc of the Year –palkinnon. Muita orkesterin levypalkintoja ovat Britannian Sibelius-seuran vuoden 1998 parhaan äänitteen palkinto, Yleisradion Vuoden levy –palkinto 2003 ja 1995 sekä Suomen Ääni- ja kuvatallennetuottajat ry:n Janne-palkinto 2000 ja 1998.

Orkesterin tuoreimmat levytykset sisältävät amerikkalaisen John Coriglianon orkesterimusiikkia, suuria baritoniaarioita solistina Tommi Hakala, Astor Piazzollan tangoja yhdessä InTime Quintetin kanssa, Erkki Salmenhaaran teoksia sekä Alma Mahlerin lauluja Lilli Paasikiven tulkitsemina.

Ulkomaanvierailuja Tampere Filharmonia on tehnyt tähän mennessä Pohjoismaihin, Viroon, Saksaan, Hollantiin, Espanjaan ja Yhdysvaltoihin.

Tampere Filharmonian edellisistä johtajista mainittakoon Eero Kosonen, joka 37 vuoden mittaisella kaudellaan (1932-69) loi perustan orkesterin osaamiselle. Muita kapellimestareita ovat olleet mm. Tuomas Ollila, Leonid Grin, Ari Rasilainen, Atso Almila, Paavo Rautio ja Juhani Raiskinen.
Vuonna 1930 perustettu orkesteri on vuodesta 1947 lähtien toiminut kaupungin hallinnon alaisena. Vuonna 2002 orkesteri vaihtoi nimensä Tampereen kaupunginorkesterista Tampere Filharmoniaksi.

Hannu Korhonen / ranneliike.net

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!