Matthias Goerne
©DECCA
(Kuva: Sasha Gusov)
Matthias Goerne, baritoni
Jonathan Nott, kapellimestari
Radion Sinfoniaorkesteri
Gustav Mahler: Lauluja kokoelmasta Des Knaben Wunderhorn
- Der Schildwache Nachtlied (1892)
- Rheinlegendchen (1893)
- Wo die schönen Trompeten blasen (1895)
- Das irdische Leben (1893)
- Urlicht (1894)
- Lied des Verfolgten im Turm (1895)
- Verlorene Müh (1892)
- Des Antonius von Padua Fischpredigt (1893)
- Lob des hohen Verstandes (1896)
- Revelge (1899)
- Der Tambourg'sell (1901)
- väliaika -
Gustav Mahler: Sinfonia nr. 9 d-molli (1910)
1. Andante comodo
2. Im Tempo einer gemächlichen Ländlers. Etwas täppisch und sehr derb
3. Rondo-Burleske: Allegro assai. Sehr trotzig
4. Adagio. Sehr langsam und noch zurückhaltend
Helsingin Juhlaviikkojen Mahler-konserttisarja huipentui sunnuntaina 3.9.2006 säveltäjän viimeiseksi jääneeseen sinfoniaan, jossa Mahler jättää jäähyväisiään musiikille. Saksalaisesta kansanrunoudesta kumpuavia Des Knaben Wunderhorn-lauluja tulkitsi baritoni Matthias Goerne joka hurmasi yleisönsä Helsingin Juhlaviikoilla edellisen kerran jo viisi vuotta sitten.
Baritoni Matthias Goerne edustaa perinteistä saksalaista laulukoulua, eikä ihme, sillä Goerne on opiskellut legendaarisen sopraanon Elisabeth Schwarzkopfin ja baritoni Dietrich Fischer-Dieskaun johdolla. Goernen äänessä on hyvin lämmin väri ja sen sointi on hyvin pehmeä, ja juuri sellaisenaan hänen äänensä soveltuu mitä parhaimmin Mahlerin laulujen tulkintaan ja ilmaisuun. Goerne käytti koko äänialaansa mestarillisesti samoin äänensä kaikkia eri voimakkuusasteita, fraseeraus on todella hienoa ja tarkkaa kuten legatolinjat aina kaikkein hiljaisimpiin laulujen kohtiin - lisäksi Jonathan Nottin johtama Radion Sinfoniaorkesteri soitti todella upeasti ja tuki solistia koko aika. Jälleen toki voisi mainita Finlandia-talon akustiikasta joka ensimmäisen laulun kohdalla tuntui siltä, että solistin äänestä ja sanoista ei saa selvää, mutta ehkäpä myös solistin oli totuttava salin akustiikkaan ja käytettävä ääntään sen mukaisesti koska toisesta laulusta eteenpäin näitä ongelmia kuulemisen kanssa ei selvästikään ollut.
Vuodesta 1805 vuoteen 1808 Clemens Brentano ja Achim von Arnim julkaisivat nimen "Des Knaben Wunderhorn" ("Pojan ihmetorvi") kokoelman kansanlaulujen sanoja kolmen kirjan verran. Kokoelma pitää sisällään rakkaus-, sotilas-, vaellus- ja lastenlauluja aina keskiajalta 1900-luvulle saakka. Gustava Mahler sai käsiinsä nämä tekstit aivan sattumalta ja ihastui niihin niin paljon että alkoi säveltämään lauluja kokoelman teksteihin. Yhteensä Mahler sävelsi 24 laulua "Des Knaben Wunderhorn"-teksteihin. Lauluissaan Mahler yhdistelee oopperallisia tekijöitä sinfonisiin sekä kamarimusiikillisiin tekijöihin.
Lähes salintäyteinen yleisö palkitsi niin baritoni Matthias Goernen, kuin kapellimestarin ja RSO:n valtaisin suosionosoituksin ja bravo-huudoin, ja Goerne palkitsikin innostuneen ja haltioituneen yleisön yhdellä ylimääräisellä laululla samaisesta laulusarjasta.
Jonathan Nott
©Helsingin Juhlaviikot
(Kuva: Richard Haughton)
Miltei puolitoistatuntinen Gustav Mahlerin 9. sinfonia päätti Helsingin Juhlaviikkojen Mahler-sarjan. Mahler aloitti teoksen säveltämisen vuonna 1909 ja se valmistui keväällä 1910, mutta säveltäjä itse ei koskaan saanut kuulla sävellystään valmiina vaan sen kantaesitys tapahtui vasta hänen kuolemansa jälkeen, vuonna 1912. Mahler käytti useassa sinfoniassaan lauluosia (2.-4. ja 8. sinfonia) mutta vaikka myös 9. sinfonia on massiivinen niin siitä Mahler jätti lauluosuudet pois. Englantilainen kapellimestari Jonathan Nott oli harjoittanut Radion Sinfoniaorkesterin todella loistavaan kuntoon, heidän yhteistyönsä oli saumatonta ja Nottin hyvin lennokasta mutta todella selkeää ja tarkkaa johtamista oli ilo katsella. Orkesteri tuntui venyvän kaikkein parhaimpaansa innostavan kapellimestarin johdolla. Kokonaisuutena esitys oli todella nautinnollista kuultavaa ja koko yleisö oli samaa mieltä kun mittarina ovat annettujen aplodien määrä.
Matthias Goerne
Lämminääninen ja hyvin taiteellinen saksalainen baritoni Matthias Goerne (s. 1967) on saavuttanut maailmanlaajuista menestystä. Hän esiintyy aktiivisesti niin oopperanäyttämöillä kuin konserttien solistina. Goerne opiskeli laulua mm. Hans-Joachin Beyerin johdolla Leipzigissa, ja lisäksi Elisabeth Schwarzkopfin ja Dietrich Fischer-Dieskaun johdolla. Vuosina
2001-04 Goerne toimi Düsseldorfin Schumann-korkeakoulun lied-laulun professorina. Matthias Goerne on esiintynyt maailman tunnetuimmilla oopperanäyttämöillä, niistä mainittakoon Metropolitan New Yorkissa, Covent Garden Lontoossa, Salzburgin musiikkijuhlat Itävallassa, Semper-ooppera Dresdenissä sekä Zürichin ooppera. Hän on esiintynyt myös useiden kuuluisien orkestereiden solistina. Goernen vakituisia liedsäestäjiä ovat mm. Leif Ove Andsnes, Alfred Brendel, Christoph Eschenbach ja Elisabeth Leonskaja. Matthias Goerne levyttää yksinomaa Decca-levymerkille, ja onkin ehtinyt olla mukana jos useissa levytyksissä.
Jonathan Nott
Englantilainen kapellimestari Jonathan Nott (s. 1963) teki debyyttinsä kapellimestarina vuonna 1988 Battignanon oopperajuhlilla Italiassa, seuraavana vuonna hänet valittiin Frankfurtin oopperan kapellimestariksi. Sittemmin hän on toiminut myös Wiesbadenissa Hessenin kansallisteatterin ja Luzernin sinfoniaorkesterin kapellimestarina. Vuodesta 2000 lähtien hän on ollut Bambergin sinfonikkojen ylikapellimestari ja sittemmin myös Ensemble Contemporainin pääkapellimestarivierailija. Nott on johtanut monia maailman tunnetuista orkestereista, kuten Leipzigin Gewandhaus-orkesteri, Amsterdamin Concertgebouw-orkesteri, Lontoon, Münchenin, Berliinin, New Yorkin ja Los Angelesin filharmonikot.
Hannu Korhonen / ranneliike.net