Kuva: ©Ondine Oy
Mare, Sakalan vanhimman leski - Kirsi Tiihonen
Imant, hänen 19-vuotias poikansa - Raimo Sirkiä
Goswin von Herike, Viljannin linnan komtuuri - Juha Uusitalo
Mango, vanha eränkävijä - Esa Ruuttunen
Leikari - Juha Riihimäki
Asevartija - Kai Valtonen
Estonia-teatterin kuoro ja orkesteri
Kapellimestari: Hannu Lintu
Ondine 2005
ODE 1055-2D (2 CD)
Tauno Pylkkäsen ooppera Mare ja hänen poikansa esitettiin konserttiversiona Estonia-teatterissa Tallinnassa syyskuussa 2004 ja keväällä 2005 Suomen Kansallisoopperassa. Samalla teos myös nauhoitettiin, ja siitä on tehty oopperan ensimmäinen kokonaislevytys jonka Ondine on julkaissut. Mare ja hänen poikansa oli säveltäjä
Tauno Pylkkäsen (1918-1980) varsinainen läpimurtoteos. Mare ja hänen poikansa sai kantaesityksensä 27.09.1945, tuolloin säveltäjä oli vain 27 vuotias. Viimeisen kerran ooppera nähtiin Kansallisoopperassa marraskuussa 1953. Menestyksestään huolimatta Pylkkäsen teos sai vain 12 esitystä. Tällä erää ooppera sai kaksi esitystä Tallinnan
Estonia-teatterissa, sekä yhden Suomen Kansallisoopperassa.
Oopperan juoni lyhyesti: Mare ja hänen poikansa on oopperadraamaa parhaimmillaan. Mare on menettänyt miehensä ja kuusi poikaansa
taisteluissa valtaapitäviä ritareita vastaan. Mare saa kuulla että Sakalan kylän miehet suunnittelevat kapinaa, ja että hänen oma poikansa on mukana hankkeessa, Mare kavaltaa heidät linnanherralle pelastaakseen nuorimman poikansa.
Taistelun jälkeen Maren nuorin poika Imant herää ja oivaltaa miksi on jäänyt henkiin taistelussa. Hän tuntee suurta häpeää ja tappaa itsensä. Mare ilmiantaa itsensä kaatuneita miehiään ja poikiaan sureville kyläläisille
ja nämä surmaavat Maren.
Oopperan teksti perustuu Aino Kallaksen näytelmään, teksti on hyvin dramaattista, intensiivistä ja tiivistäkin. Tauno Pylkkäsen musiikki puolestaan on melodista, iskevää, se myötäilee dramaattisia tapahtumia vähintäänkin yhtä dramaattisesti. Pylkkänen on saanut "Pohjolan Puccini" lempinimen, eikä ehkä syyttä, sillä hänen sävelkielessään on jotain samaa kuin Puccinin dramaattisissa oopperoissa. Pylkkänen käyttää oopperassaan tehokkaasti jousistoa, sekä puhallinsoittimia. Jotain yhtymäkohtia saksankieliseen romanttiseen oopperaankin tässä voi havaita.
Mare ja hänen poikansa on saanut nyt todellakin arvoisensa henkiinherätyksen, sillä oopperan miehitys on paras mahdollinen. Maren raskaan, vaativan ja pitkän roolin esittää upeasti sopraano Kirsi Tiihonen, jonka ääni on sopiva tähän dramaattiseen rooliin sekä äänenvärin että sen voimakkuuden vuoksi. Erityinen huomio tulee kiinnittää tenori Raimo Sirkiän esitykseen, häntä jonkin verran italialaisessa repertuaarissa kuultuaan yllättyy todella positiivisesti. Sirkiän ääni sopii kuin valettu suomenkieliseen oopperaan, ehkä jo siksikin, ettei tenoreilta odotettavia korkeita ääniä ole niin paljon. Sirkiä on todella loistavassa äänellisessä kunnossa kun nauhoitukset levytystä varten on tehty. Bassobaritoni Juha Uusitalo, jonka ohjelmisto on kulkenut Rossinin bel canto-oopperoista aina Wagnerin vaativimpiin rooleihin, on myös paikallaan Goswin von Heriken roolissa. Lisäksi Esa Ruuttunen laulaa Mangon osan hyvin vaikuttavasti.
Estonia-teatterin kuoro ja orkesteri esiintyvät myös edukseen kapellimestari Hannu Linnun johdolla, mitään moittimista heidän suorituksissaan ei ole.
Hannu Korhonen (aka. Hank) / ranneliike.net