Koti- ja ulkomaiset turistit kyselevät silloin tällöin, onko mitään esitteitä, joissa olisi kuvattuna Tom of Finlandin aikaiseen Helsinkiin liittyviä paikkoja tai kävelyreittejä. Nyt kokoamme muutaman kävelyretken Tom of Finlandin kokemaan Helsinkiin. Ensimmäinen retki suuntautuu Pajamäkeen, paikkaan, jossa Tom of Finland eli Touko Laaksonen puolusti sota-aikana Helsingin ilmatilaa.
Menomatka Helsingin keskustasta Pajamäkeen kestää bussilla noin puoli tuntia. Juna Pitäjänmäkeen on nopeampi.
Bussi 14 vie Pajakukkulan juurelle
Bussi 14 kulkee Helsingin keskustassa pitkin Fredrikinkatua. Bussin päätepysäkki on Pajamäessä. Pajamäki on pääosin 1960-luvulla rakennettua esikaupunkialuetta. Asuintalot ja maasto on sovitettu yhteen. Rakennukset ovat 1960-luvun tapaan muurattuja kerrostaloja. Ympärillä on paljon vihreää. Alue on luokiteltu yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti ja rakennustaiteellisesti merkittäväksi.
Pajamäki rakennettiin 1950-luvun ihanteiden mukaan. Sodan jälkeen modernismi toi Helsingin ympäristöön muutaman ”metsäkaupunkilähiön”, esim. Munkkivuoren, Herttoniemen ja Pajamäen. Puuston annettiin kasvaa vapaasti. Lähistöllä Pitäjämäen alueella olivat Strömbergin ja ABB:n tehtaat, ja työntekijöille tarvittiin asuntoja.
Pajamäki on malliesimerkki lähiörakentamisen modernista ajattelusta 50-luvulla. Kaikki talot ovat hyvin suunniteltuja ja eri arkkitehdit ovat suunnitelleet talot. Jokainen talo on erilainen. Kerroksia on keskimäärin neljä. Hissejä ei ole paitsi korkeimmissa 9-kerroksisissa taloissa. Luonnon läheisyys korostuu. Alueella on asukkaita vajaat 2 000. On vain kaksi katua: Poutamäentie ja Pajamäentie. Nykymyllerrys on muuttanut lähiötä: posti on lopettanut, on vain yksi kyläkauppa ja yksi pubi.
Bussin päätepysäkki on Pajakukkulan eli Patterinmäen välittömässä läheisydessä. Bussipysäkin vieressä liikennejakajassa on alasin, jonka Lions Club lahjoitti kaupunginosalle sen täyttäessä 40 vuotta. Vieressä on myös SIWA ja vanha pubi.
Kävelymatka Pajakukkulalle kestää n. 10 minuuttia. Ensimmäinen nähtävyys puistotiellä heti päätepysäkin jälkeen kuuluu tähtitieteellisen yhdistyksen Ursan ideoimaan aurinkokuntamalliin. Betonipylvään päässä on pieni maapalloa kuvaava malli. Matkalla ylös kukkulalle nähdään vielä planeetat Venus ja Merkurius. Ylhäällä kukkulalla on 20 metriä korkean maston päässä pallomainen aurinko.
Aurinkokuntamalli on rakennettu mittakaavaan 1:1 000 000. Malliin kuuluvia planeettoja löytyy kauempaakin. Esim. uranus on Espoossa sijaitsevan Villa Elfvikin luontopolun varrella pienessä paviljongissa. Pluto on Länsiväylän varressa Hanasaaren liittymän kohdalla olevassa taulussa. Siitä on matkaa pajakukkulan aurinkoon n. 6 km. Aurinkokuntamalli rakennettiin vuonna 1992.
Ylös kukkulalle
Kun kavutaan ylös Pajakukkulalle eli Patterimäelle, nähdään rinteessä kiemurtelevia juoksuhautoja ja suojia. Ne ovat peräisin ensimmäisen maalmansodan ajalta. Keisarillinen Venäjä rakenutti niitä suojaamaan rannikolta tulevilta maahantunkeutujilta. Täältä voitiin valvoa Turun suunnan junarataa ja Turun maantietä.
Kukkula oli Venäjän vallan aikaan osa puolustusketjua. Lähellä asutusta on siis uudemman ajan arkeologiaa. Mäkeä on kutsuttu myös Pajamäen linnoitukseksi. Se on jäänyt melko hoitamattomaksi. Kukkulalla oli Pajamäen patterina tunnettu tukikohta no 35, asema 11, rakennettu 1915-17. Helsingin seudulla on paljon vanhoja linnoitusjäännöksiä. Kukkulalla on ollut yhdyshautoja ja taisteluhautoja 280 metriä. Ne on muurattu kiviharkoista ja osa yhdyskäytävää on ollut betoniholvi. Tuliasemat ja suojahuoneet oli joko kivestä muurattuja tai betonista valettuja. Vuonna 1940 sinne muun osan päälle rakennettiin ilmatorjuntapatteri
Ylhäällä kukkulalla on kahden ilmatorjuntatykin asemat. Näkyvyys etelään on hyvä. Ilmatorjuntapatteri "Pajan" varustuksena oli neljä ilmatorjuntatykkiä. Ilmatorjuntapatteri suojasi lähellä olevaa Strömbergin tehdasta ja Pitäjänmäen juna-asemaa. Kahdella lähistön kukkulalla oli valonheittimiä.
Kallion sisällä oli armeijan luola. Nyt siellä on kuulemma Rakennusviraston hiekkasiilo, jonka täyttöaukko on kallion päällä.
Mäen kasvillisuus on kiinnostava. Siellä kasvaa kaupungin pyöräretkiesitteen mukaan lituruohoa, mäkiarhoa, mäkikauraa, kissankelloa, ketokelttoa, hinaa, lampaannataa, , karvakiviyrttiä.
Touko Laaksonen kertoi haastattelussa olleensa Pajakukkulalla n. kaksi vuotta. Oleskelu oli ilmeisesti varsin rauhallista. Touko kertoi päässeensä iltalomille Helsingin keskustaan lähes joka toinen päivä. Vapaa-ajan harrastuksena laulettiin. Touko Laaksonen kokosi tykistöpatterin miehistä kuoron, joka kävi patterin sotapäiväkirjan mukaan myös viihdytyskiertueilla. Yksi esiintyminen nauhoitettiin radioon 21.9.1942. Toukon sisar kertoi, että Touko oli hyvä innostamaan sotakavereitaan patterilla ja laulaminen vaikutti mielialaan.
Menestystäkin oli. Hän oli patterin päällikkönä joulusta 1943 alkaen ja hänet oli nimitetty luutnantiksi 19.10.1943. Tiukimmat ajat olivat Helsingin suurpommitusten aikaan, helmikuussa 1944. Kymmenen päivän välein 700 venäläiskonetta hyökkäsi Helsinkiä vastaan. Toukokuussa 1944 Touko Laaksonen sai 4. luokan vapaudenristin ansioistaan tulenjohtoupseerina. Hän kertoo, että konkreettisesti tunnustus tuli venäläiskoneen alasampumisesta.
Kesäkuussa 1944 tilanne Kannaksella muuttui, kun Neuvostoliitto aloitti suurhyökkäyksen 9.6.1944. Helsinkiin ei enää kohdistunut pommituspaineita, ja Touko Laaksonen joukko-osastoineen siirrettiin kesäkuun viimeisinä päivinä Viipurinlahdelle. Hän säilyi hengissä ja sota loppui syyskuun alussa.
Paluu junalla Pitäjänmäen aseman kautta
Erinomainen paluureitti Pajakukkulalta Helsingin keskustaan on junalla Pitäjänmäen aseman kautta. Kävelymatkaa asemalle on runsas puoli kilometriä. Pitäjänmäen asema ja sen vieressä oleva puisto on suojeltu. Asemalta lähtee 100 metriä pitkä lehmuskuja, jossa tuuheat lehmukset kesäaikana peittävät taivaan. Junia Helsinkiin kulkee vähintään 20 minuutin välein.
Naapurikukkulalla oli valonheittimiä
Tähän kävelykierrokseen on helppo liittää lisäkierros naapurikukkulalle. Siellä oli sota-aikana valonheittimiä, joilla öistä taivasta haravoitiin. Kävelymatka kukkulalle n. 20 minuuttia. Matkalla ohitetaan Helsingin korkein vesiputous.
Muita kävelyretkiä
Tove Janssonin puisto Katajanokalla
http://ranneliike.net/teema/retki-tove-janssonin-puistoon?aid=11211
Pride-kulkueen reitti Helsingissä 2015
http://ranneliike.net/teema/pride-kulkue-suuntaa-varakkaan-ullanlinnan-lapi-kaivopuiston-silokallioille?aid=11839
Pride-kulkueen reitti 2014
http://ranneliike.net/teema/pride-kulkue-suuntaa-suomalaisen-homoliikkeen-syntysijoille?aid=11107
Regnbågshelgen: Tunnelmia homo-Helsinki -kävelyllä
http://ranneliike.net/teema/regnbagshelgen-tunnelmia-homo-helsinki-kavelylta?aid=11352
Tom of Finlandin öiset kävelyretket eteläisessä Helsingissä
http://ranneliike.net/teema/tom-of-finlandin-oinen-kavelyreitti?aid=12357