Kuva Touko Laaksosesta talvisodan ajoilta yksiköineen on täällä
http://worldoftomoffinland.com/insider_trading_tof/wp-content/uploads/2011/06/WB_27.01.jpg
(Touko on lyhyt nuorimies takarivissä, pidemmän miehen oikealla puolella; hänhän oli tuolloin iältään vasta vähän yli parikymppinen mies, 18-23 -vuotias talvi- ja jatkosodan aikoina).
Tuosta Helsingin suurpommitusten ajasta, helmikuussa 1944 selviäminenhän oli suuri saavutus Helsingin ilmapuolustukselle. Silloin tosiaan kymmenen päivän välein yöaikaan 728, 383 ja 896 venäläiskonetta hyökkäsi Helsinkiä vastaan ja niiden pommikuorma oli suhteessa yhtä suuri, kuin millä Liittoutuneet pommittivat natsi-Saksassa Dresdenin tulimereksi ja raunioiksi ja missä kymmeniä tuhansia ihmisiä kuoli.
Tuolloin Helsingin jatkosodan suurpommituksissa vain 300 rakennusta tuhoutui tai vaurioitua ja 151 ihmistä kuoli - neuvostopommittajien pommeista vain nelisen prosenttia pääsi kantakaupunkiin. Pommikuorma oli neuvotopommittajilla valtava ja jos ne olisi saatu pudotettua kaikki Helsinkiin kantakaupunkiin, olisi pommeja riittänyt arviolta vajaan 10 m välein.
Helsinki pelastui vastaavalta tuholta lähinnä näiden ansiosta:
Käytössä oli tutkia, joiden avulla neuvostokoneiden tuloa vastaan päästiin paremmin puolustautumaan ja koneiden kulkua seuraamaan ja suuntaamaan tulitus niihin kohdennetusti. Ilmapuolustustuspatteristot ja valonheittimet saivat pidettyä tehokkaan sulkutulen eri suunnista (tosin eniten idästä ja etelästä päin) kaupunkiin hyökänneitä neuvostopommittajia vastaan ja tuolloin ilmeisen vähäisen koulutuksen, vähäisen lentokokemuksen omanneet venäläislentäjät eivät kyenneet ja ilmeisesti myöskään eivät osin uskaltaneet lentää sulkutulen läpi, mitä ilmatykistöpatterit ampuivat niiden eteen, vaan pudottivat pommilastinsa mereen ja kaupungin ulkopuolelle harvemmin asutuille alueille pääasiassa.
Neuvostokoneita ammuttiin alas vain pieni määrä, mutta niiden tavoite, pääsy tuhoamaan pommituksin Helsinki, estettiin. Puolustuksessa oli mukana myös pienehkö torjuntahävittjäryhmä. Tykistöpattereita tukeneita valonheittimiä operoivat isolta osin naiset, lotat (naisia oli valonheitinryhmässä 151).
Lisäksi myös Helsingin pimennyksillä ja valevalokaupungilla hämättiin neuvostopommittajia.
Kun valvontakomission venäläiset sodan päätyttyä tulivat Helsinkiin, he ihmettelivät että kaupungissa oli ninkin vähän tuhoja. Heillä oli ollut uskomus, että Helsinki olisi pahastikin raunioina suurpommitusten jäljiltä.
Saksassa Dresdenin raunioiksi pommitus ja tulimeri kaupungissa taas onnistui ilmeisesti siitä syystä, että Liittoutuneiden lentäjät olivat kokeneempia (olivat pommittaneet jo sitä ennen muitakin natsi-saksan kaupunkeja rankasti, hyökänneet niiden ilmapuolustusta vastaan) ja lensivät saksalaisten sulkutulen läpi, konemenetyksistä huolimatta ja pääsivät pudottamaan pommilastit kaupunkiin.
Kertomuksia Helsingin ilmapuolustuksesta tuolloin, etenkin jatkosodan suurpommitusten aikaan esim. täällä
http://www.valomerkki.fi/vantaan-lauri/vantaan-lauri-arkisto/ilmapuolustus-pelasti-helsingin
http://www.helsinki.fi/kansalaismuisti/pitajanmaki/sota/pitajanmaki_sodassa.html
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_ilmatorjunta
Kartta Helsingin ilmapuolustuksen sijoittumisista tuolloin jatkosodan aikaan on esim. täällä hsn uutisissa (Toukon patteri siis luoteessa Pajamäessä)
http://hs11.snstatic.fi/webkuva/taysi/960/1305787667326?ts=643
(neuvostopommittajat kaarsivat Helsinkiä vastaan myös lännestä päin ja sisämmaan kautta, joten suurpommituksen ilmahyökkäystä tuli joka puolelta, vaikkakin suurin osa pommikoineista tuli idästä ja etelästä päin).
Detaljina sellainen asia että neuvostoliiton ilmavoimilla oli Helsingin suurpommituksissa käytössä myös amerikkalaisvalmisteisia lentokoneita, joita Yhdysvallat oli toimittanut aseapuna neukkulaan. Mm. näillä pommittaja-yöhävittäjillä hyökättiin Helsinkiä vastaan
https://fi.wikipedia.org/wiki/Douglas_A-20_Havoc ,
http://cdn-www.airliners.net/aviation-photos/middle/5/1/8/1756815.jpg
ja
http://wp.scn.ru/en/ww2/a/551/1/2
Nuo hyökkäsivät raskaina syöksyhävittäjinä, konetuliaseillaan erityisesti ilmapuolustuspattereitamme vastaan.
Kommenttia muokattu: 23.09.2015 klo 19:09