Feminiinisyyttä miehissä vierastivat Suomessa pitkään sekä homot että heterot. Mia Hemming kertaa KU-Viikkolehdessä (2.1.15, s 42) asennekehitystä, esimerkkinä Touko Laaksonen. - Mutta lesbojen seksuaalisuuden kuvallisuus lienee vielä vallan kahleissa, hän arvioi.
Feminiininen käytös hävetti vielä 60-luvulla monia homoja. Ja toisia oudoksutti. Touko Laaksonen otti taiteessaan selvästi etäisyyttä siihen. Hän oikeastaan kouli kuvaamistaan hahmoista pois kaiken naismaisuuden samalla säilyttäen heidän leikillistä poikamaisuuttaan.
Hemming toteaa maskuliinisten merimiesten olleen niin heteroiden kuin homojenkin mielestä seksuaalisesti vetovoimaisia. Miesten feminiinisyys on ollut vaikea pala monille homoille sekä heteroille - ja on sitä edelleen, kirjoittaa Hemming. Artikkeli perustuu paljolti Jussi Nissisen luentoon Postimuseolla. Luennon pitoajankohtaa ei kerrota.
Yksilöllistymiskehityksen myötä osa homoista löysi itselleen uudenlaisen roolin, feminiinisen tavan ilmaista itseään. Homojen joukossa oli jo ollut feminiinejä miehiä, mutta sitä ei yleisesti ottaen pidetty kehuttavana ominaisuutena. Kirjoittaja viittaa Nissisen todenneen, että feminiinisyys antoi homomiehille vapauden ilmentää kaikissa miehissä olevia naisellisia puolia, mikä oli heteromiehille kiellettyä.
Artikkelista ei täysin selviä, mikä on kirjoittajan kannanottoa, mikä referointia. Kirjoittajan omalta vaikuttaa viimeisen kappaleen kysymyksenasettelu. Siellä hän kysyy, missä viipyvät eroottiset lesboikonit ja niiden tekijät. Tähän asti eroottiset naishahmot ovat kertoneet naisten seksualisoimisesta ja miesten alistavista katseista. Samojen hahmojen käyttäminen voimauttavina kuvina lienee hyvin vaikeaa, monella tapaa, kirjoittaja toteaa.
Tom of Finland toi ylpeänä esiin miesten välisen seksuaalisuuden. - Naispuolisten homoseksuaalien seksuaalisuuden kuvallinen ilmentäminen liene vielä vallan kahleissa, Mia Hemming päättää artikkelin.