Pekka Haavisto asettui US:n nettitentissä kannattamaan nykyisen verotusoikeusjärjestelmän säilyttämistä "valtion kirkoilla", kulttuuri- ja maisemasyistä. Kirkot ovat itse korostaneet olevansa valtiosta itsenäisiä, ainakin viimeistään 90-luvulta. Kuuitenkin verotusoikeus on käytännössä tehnyt itsenäisyydestä lähinnä sisäisten päätösten erillisyyttä valtiosta, mutta säilyttänyt kirkkojen näkyvän yhteiskunnallisen profiilin.
Uuden Suomen pääomistaja Niklas Herlin otti aiheen esille kolumnissaan. Sen voi lukea linkistä. Herlin kannatti kirkon ja valtion täydellistä eroa ja kommentoi Haaviston näkemyksiä.
Lienee jossain selvillä, kuinka suuri osa Suomen HLBT-väestöstä on jäseninä julkisoikeudellisissa kirkoissa. Ehkä jäsenyys heijastaa yleistä järjestäytymisastetta ikäryhmittäin. Tosin epäilen eroamiskynnyksen olleen alhaisempi HLBT-väestössä jo ainakin muutaman vuosikymmenen, kirkon ja yhteiskunnan asennoitumisero HLBT-väestöön tuli esille 70-luvun alussa ja on jatkuvasti kasvanut.
Haavisto perusti verotusoikeuden säilyttämistä lähinnä kirkkomiljöiden turvaamisella. Herlin toteaa, että kulttuuriarvoja voitaisiin säilyttää ehkä yhdessä museoviraston kanssa. Käytännössä kyllä osa kiinteistöistä joutuisi kylmään todellisuuteen. Mutta entä sitten, etenkin kunnantalojen ja paikalliskoulujen jo aikaa sitten kylmettyä ja vanhusten jouduttua jonnekin kauaksi keskushoitoon.
Kirkon "oikeaa laitaa" nakertaa Luther-säätiö Sen lopullista lähtöä evl-arkkipiispa äskettäin toivoi. HLBT-suomalaiset ovat roikkuneet kirkon liberaalien joukossa ajatuksella, että parempi vaikuttaa kuin olla ulkona. Menestystä on saatukin mm puuttumalla kirkon rahoitussuhteisiin syrjintähenkisten herätysliikkeiden suuntaan. Mutta keskeisissä julistus- ja palvelukysymyksissä ei ole saavutettu paljonkaan.
Kiinteistökysymyksen ohella verotusoikeuden menettäminen pudottaisi papiston nykyisestä virkamiestyyppisestä asemastaan ihan uuteen tilanteeseen, jossa varainhankinnan tukeminen veisi paljon aikaa. Toki seurakunnat perustaisivat jäsenyyspalvelu- ja kehitysosastoja varainhankintaan. Rahanjako ulkopuolisille tahoille, kuten lähetysjärjestöille, poistuisi päiväjärjestyksestä alkumetreillä. Tietenkin koko kentän mullistuessa nuo järjestöt virittäisivät omat nuottansa laajemmin.
Suomeen voisi myös kanavoitua nykyistä enemmän amerikkalaista "lähetysrahaa" ja yhteiskunnallinen taistelu liberaalin ja konservatiivisen yhteiskuntanäkemyksen välillä kärjistyisi ajoittain. Toisaalta Suomeen muodostuisi liberaaleja uskonnollisia yhteisöjä, esimerkiksi Kanadan United Churchin tapaan.
Suomen HLBT-kentän keskustelussa kirkkoihin kuulumattomat ovat toistaiseksi tavallaan tukeneet kirkkojen sisäiseen kamppailuun mukaan menneitä HLBT-suomalaisia.