Heterojen hommaa

Jaan vielä yhden vuodenvaihdeihmettelyn kanssanne. Halusitte tai ette.

Selektiviisen tv-tietoisuussuodattimeni läpi tunki havainto ohjelmasta, jossa häät järjestetäänkin sulhasen, ei morsiamen, aivoitusten mukaan. Ohjelman mainoksessa tuodaan selvästi esille se, miten ennenkuulumatonta moinen on. Puhumattakaan siitä, miten tämä maailmanjärjestys uhkaa tuhota morsianten ikimuistoisen päivän.

Hohhoijaa. Seuraan nyt laajennetussa suvussani käynnissä olevia häävalmisteluja. Muista yhteyksistä tuttu ystäväni on myös valjastettu mukaan morsiamen polttareiden suunnitteluun. Tätä kautta minulle on tihkunut myös tietoa häidenkin suunnittelun etenemisestä. Se näyttää kulkevan sitä ikiaikaista rataa, jossa morsian päättää kaikesta (siis ihan kaikesta) ja sulhanen ilmaantuu paikalle hääpäivänä. Siis noin pääpiirteissään. Ystäväni, joka sattuu olemaan myös sulhasen sisar, kommentoi tilannetta jotensakin niin, että "eihän sitä mun veljeäni kiinnosta häiden yksityiskohdat".

Öö. Nyt lyö tyhjää, ihan niin kuin tuon tv-ohjelmankin suhteen. Olen ehkä naiivi ja/tai idealisti, mutta eikö häiden pitäisi olla molempien osapuolten yhteinen, iloinen juhla? Juhla, jossa toteutuu molempien käsitys siitä, mikä on keskeistä ja miten juhlitaan? Juhla, jossa molemmat tuntevat olonsa kotoisaksi ja rentoutuneeksi?

Vai onko niin, että avain tähän outoon dilemmaan tuleekin tuosta tv-ohjelman mainoksesta. Siinähän tuodaan esille, että yksi morsiamen mahdollisista reagointitavoista (sulhasen käsittämättömien hääpäätösten suhteen) on itkupotkuraivari. Siis itkupotkuraivari?!? Minusta tuo termi kuulostaa joltain, jota harrastetaan päiväkodeissa tai hiekkalaatikoilla. Tai joka tapauksessa noin alta kymmenen ikäisenä, kun ei saada heti omaa tahtoa läpi. Tai kun on sopeuduttava siihen, että muidenkin kannat on otettava huomioon.
Tai kun ottaa päästä kun joku on tuhonnut oman hiekkakakun..

Niin tai näin, en oikein pääse kiinni siitä, mitä tarkoitusta nuo edellämainitun kaltaiset häät palvelevat. Jos jo häissä - joista ainakin teoriassa se varsinainen yhteinen elämä alkaa - toteutuu yksioikoisesti ja -puolisesti vain toisen puolison tahto ja näkemys, niin miten sitten arkielämässä? Vai eikö häät ja arkielämä kuulukaan yhteen? Vai onko tässä kyseessä taas jotain, joka on vain heteroiden hommaa ja aukeaa vain "nillle"? Mene ja tiedä. Valaiskoon mua se, jolla on tästä suurempi ymmärrys!