Helsingin Sanomien Sunnuntai-sivulla otsikko räiskähtää silmille niin, että aamukahvi läikähtää lehdelle. "Homot ovat iljetyksiä, mutta pakkohan niitä on sietää". Artikkelissa on puhe nettikirjoittelusta. Nimettömänä voi kirjoittaa räväkästi kaikkia hyvän maun rajoja rikkoen.
Viestintäpolitiikan professori sanoo, että nettikirjoittamisen etuja ovat nopeus ja helppous. Mutta suurin osa ihmisistä ei osallistu siihen kirjoitteluun. Viime vuonna 27% suomalaisista ilmoitti tilastokeskuksen mukaan kirjoittaneensa keskustelupalstoille. Kirjoittelussa usein nopeus tuntuu voittavan harkinnan. Laajassa mitassa keskustelupalstoja on ollut tarjolla noin 10 vuotta. Suomi24 perustettiin vuonna 2000. Moni keskustelufoorumi muistuttaa viharyhmän kokousta. Suomi24 valvotaan jälkikäteen, kun joku ottaa yhteyttä asiattomuuksista. Hs.fi valvoo etukäteen.
Hesarin artikkelissa on lueteltu maaliskuussa 2010 seuratuimmat ja keskustelluimmat aiheet hs.fi-sivustolla. Kymmenen-kärjessä on neljä maahanmuuttopolitiikkaa käsitellyttä aihetta, eikä yhtään homoaihetta.
Netissä on vakiokeskustelijoita. Yksi, joka aina käyttää omaa nimeään, on Jorma Hentilä . Hän on poikkeus. Hän oli aikaisemmin aktiivi vasemmistopoliitikko. Hän aloitti kirjoittelun aikoinaan Seta-foorumilla. Sitten hän laajensi Helsingin Sanomiin, Kansan Uutisiin ja Kotimaahan. Se oli hänelle periaatteellinen ratkaisu. Jos ihminen on julkisuudessa jotain mieltä, se pitää pystyä tekemään omalla nimellä. On kyseenalaista ampua nimimerkin takaa ketään. Hentilä on osallistunut kirkkoa ja homoutta koskeviin keskusteluihin. Hänen mielestään vakavasti otettavien palstojen pitäisi sallia vain omalla nimellä kirjoittelu. Näinhän tehdään nykyään lehtien mielipide-sivuilla.
Vakiokirjoittaja Vesa on eri mieltä. Kun kirjoittaa nimellä, on pakko olla sordiino päällä. On esim. ammatteja, joissa omat mielipiteet on pidettävä omana tietona. Elina on eläkeläinen, ja hän voi kirjoittaa omalla nimelläänkin, koska ei ole muista riippuvainen. Kukaan ei voi hänelle mitään. Mutta usein hän kirjoittaa myös lempinimimerkillään.
Esim. Helsingin Sanomissa pohditaan tällä hetkellä, mitä merkitsisi, jos jokainen joutuisi kirjoittamaan omalla nimellään. Onhan nimettömällä kirjoittelullakin oma arvonsa. Moni arjen keskustelu käy nimettömänä.
Verkkokirjoittelijoiden määrä on pieni eivätkä he edusta ns. yleistä mielipidettä. Verkossa keskustelevat ne, joilla on valmiit mielipiteet. Toisinaan verkkokirjoittelu saa lehdet tarttumaan joihinkin aiheisiin vakavamminkin. Verkkokeskusteluja seurataan toimituksissa.
