Verkkokirjoittelua voidaan käyttää hyvään ja pahaan. Esimerkki 365gay.com:n uutisesta sosiaalisista medioista. Joku oli blogissaan ihmetellyt, miksi homon veri ei edelleenkään kelpaa luovutukseen Punaiselle Ristille. Vastaus oli jotakuinkin seuraava: "..siksi että me emme halua hinttariverta".
Alkuperäinen kirjoittaja pisti vastauksen ja sen lähettäjätiedot näkyville. Tieto levisi nopeasti laajalle. Loukkauksen lähettäjä sai varmasti napakkaa palautetta.
*********
Uutisessa Gay-teatterista huomiotani kiinnittivät esimerkiksi lauseet: "Ari on gay-teatterin kantavia hahmoja." sekä "Pauli on Helsingin Gay-Teatterin taustalla olevan yhdistyksen puheenjohtaja. Muualtakin hänet tunnetaan aktiivina."
Eikö näillä henkilöillä ole sukunimeä edes gay-mediassa? Olisiko aika aloittaa omasta itsestä avoimuus malliksi muille?
Olisi mielenkiintoista nähdä kuinka paljon Ranneliike-sivustolla olisi kirjoittajia jos täällä kirjoitettaisiin omalla nimellään. Juhani ja Poris eikä sitten juuri muita.
Nämä pikahaastattelut tehtiin spontaanisti esityksen jälkeen. Etukäteen ei mietitty, mitä kysytään ja mitä sanotaan. Äänenlaatukin on heikko.
Näyttelijöiden nimet ja roolinimet ovat käsiohjelmassa. Niitä ei peitellä. Gay-teatterin nettisivulla ei nimiä ole. Sen takia tein pikaisen päätöksen käyttää vain etunmiä. Päätös oli minun. Jos haluaa tietää sukunimet, kannattaa käydä esityksessä.
Haluan suojella näitä ihmisiä vihakirjoittelulta. Vain ohjaaja on julkisuudessa ollut "julkkis". Hänen nahkansa varmasti on parkkiintunut ja kestää. Muut ovat teatteriharrastajia.
Itse esiinnyn nimimerkillä ranneliikkeessä. Sen sijaan pidän yhteyttä eri tahoihin omalla nimelläni. Minäkin suojelen itseäni vihakirjoituksilta. Kun aloitin n. 5 vuotta sitten, tuli paljon ikävää palautetta tyyliin: "Oletko vähän pimeä" tai "Mikä luulet olevasi". Jos olisin ollut omalla nimelläni. olisin varmasti lopettanut. Nimimerkki suojaa omaa persoonaani. Haukkumiset menevät ohi.
Koska ranneliike ei ole sosiaalisista mediosta se jota pääsääntöisesti käytän, olen siksi valinnut nimimerkin. Jos olisin aktiivisempi niin käyttäisin käyntikortissani omaa nimeä ja yhteistietoja.
Avoimuutta on monenlaista; itselle sopii se että läheiset ihmiset jotka tuntevat minut, tai ne joiden kanssa keskusten kasvotusten tietävät "nimimerkkini" jos on tarve. Yleensä keskustelen täällä samoista asioista kuin privaatisti.
Nimimerkillisyys ranneliikkeessä vie mielestäni keskustelua yleisempään suuntaan, tuo etäisyyttä. Asiat ovat yleensä kiinnostavapia kuin ihmiset. Tietysti avoimuus tuo vakuuttavuutta esitettyihin asioihin ja suotavaakin jos haluaa käyttää mediaa laajemman vaikuttamisen välineenä.
Tosaalta pidän kaikkia täällä esiintyviä nimimerkkien takaa esiintyvinä, myös omilla nimillä kirjoittavia.
Hetken mielessäni oli sekin vaihtoehto, että jutun toimittaja (Vaeltaja) olisi ollut päätöksen takana. Nyt se tuli selväksi.
Olen pitänyt sellaista linjaa, että varmistan henkilöltä itseltään, saako koko nimi näkyä jutussa, ellei koko nimen käyttö ole itsestään selvää, kuten vaikkapa Oras Tynkkysestä puhuttaessa.
********
Saint Judy, tarkennatko viimeistä lausettasi? Minulle sen merkitys ei auennut.
En näe eroa nimimerkillä tai nimellä. Koska esiinnyn itse nimimerkillä, muidenkaan nimillä ei ole väliä minulle - ainoastaan asioilla joita he esittävät.
Itse käytän Ranneliikkeessä nimimerkkiä lähinnä jotta voin kirjoittaa blogiani anonyymisti. (Vaikka viimeisestä päivityksestä onkin aikaa...) Blogi on minulle paikka, jossa voin purkaa turhautumiani edes jossain määrin rakentavasti, eikä sitä ole tarkoitettu niiden ihmisten joista siinä kirjoitan luettavaksi, mistä syystä en käytä heidänkään oikeita nimiään.
Muutoin seison kyllä mielipiteideni takana tarvittaessa myös oikealla nimelläni. Nimimerkin takaa on helppo antaa kärjistyneitä lausuntoja, vaikka oikea mielipide ei olisikaan yhtä jyrkkä.
"Toisaalta pidän kaikkia täällä esiintyviä nimimerkkien takaa esiintyvinä, myös omilla nimillä kirjoittavia."
Viisasta. Lehdissä on paljon maksettuja uutisia. Eli lukija ei edes tajua, että vedätyksen on joku lobbari antanut valmiina toimittajalle, joka on kopioinut sen lehteen pilkkuakaan muuttamatta. Jos lukija on lehden tilaaja niin hän osallistuu itsensä vedättämisen kustantamiseen.
Taiteilijat taasen käyttävät usein taiteilijanimeä.
Toisinaan hyökkäys on julkisuudessa paras puolustus eli syvähaastattelun antaminen jollekin kritiikittömälle lehdelle tekaistuin yksityiskohdin. Myöhemmin voimme sitten lukea silmät pyöreinä miten julkisuuskuvansa mukaan raivoraitis uskovainen onkin heilunut puukon kanssa ryyppyjuhlien päätteeksi.
