Zagrebin Pride-kulkuetta yritettiin kesällä 2007 torjua molotovin cocktailein. Tekijä, roomalaiskatoliseksi tunnustautuva Josip Situm jäi kiinni, ja helmikuussa hän sai 14 kuukauden vankeusrangaistuksen ja hänet määrättiin psykiatriseen hoitoon. Asia käsiteltiin viharikoksena.
Lehtiartikkelissa (www.tol.cz) Priden pääjärjestäjä Marko Jurcic (24) kertoo, että Kroatiassa homot ja lesbot joutuvat yhtenään vihamielisten hyökkäysten kohteiksi. Hän itse on ollut kohteena kolme kertaa. Kroatiassa on viharikos-lainsäädäntö vuodesta 2006. Sillä tavoin pyritään EU:hun vuoden 2010 tienoilla. Viharikoslainsäädäntöä on käytetty myös etnisissä yhteenottoissa. Balkanilla on vahva HLBTI-viha, ja monesti väkivallan uhreiksi joutuneet eivät tee ilmoitusta poliisille. Poliisi, tuomarit ja opettajat tarvitsisivat asiassa koulutusta.
Viharikoslaissa vuodelta 2006 sanotaan: "rikollinen teko….jonka syynä on viha, jossa taustana on henkilön rotu, ihonväri, sukupuoli, seksuaalinen suuntatuminen, kieli, uskonto, poliittinen tai muu uskomus, kansallinen tai sosiaalinen tausta, omaisuus, syntymä, koulutus, sosiaalinen status, lääketieteellinen status tai jokin muu ominaisuus."
Kroatiassa 90% väestöstä on rooomalaiskatolisia. EU:n perusoikeussopimus kieltää syrjinnän seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Vuonna 2007 EU-viranomaiset ovat ehdottaneet toimenpiteitä, joilla taistellaan viharikoksia vastaan. Yksi ehdotus on kieltää julkinen kiihottaminen vihaan ja väkivaltaan näitä ryhmiä kohtaan. Parlamentti joutuu päättämään siitä saadaanko tällainen lainsäädäntö.
Kuitenkin samaan aikaan EU:ssa on monia maita, joissa ei ole viharikoslainsäädäntöä eikä viharikoksia rekisteröidä erikseen. Sellaisia maita ovat mm. Saksa, Irlanti ja Slovenia. Human Rights First -järjestö on laskenut, että vain 13 EU-maassa on riittävä järjestelmä viharikosten rekisteröintiin ja havaitsemiseen.
Vaikka Kroatiassa on ajanmukaista lainsäädäntöä, monet HLBTI-asiat ovat vielä rempallaan. Homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistettiin 1997, mutta parisuhdelaki kaatui 2006. Monet parlamentaarikot pitävät homoseksuaalisuutta epämoraalisena. Zagreb lesbian choir Le Zbor -lesbojärjestöstä sanotaan, että lait ovat hyvät, mutta soveltaminen on huonoa. Pahin ongelma on kuitenkin väestön kielteinen suhtautuminen. Esim. Priden aikaan väestön suhtautuminen tuli hyvin näkyviin. Ihmisiä jahdattiin kulkueen jälkeen.
Henkilökohtaisella tasolla ongelmana ovat esim. perheet, jotka saattavat torjua homoperheeenjäsenen, ja työpaikat saattavat olla uhattuina. Sen takia useimmat vaikenevat seksuaalisesta suuntautumisestaan.
Suurissa kaupungeissa on helpompaa. Kroatiassa Zagreb on helpoin paikka HLBTI-ihmisille. Aktiivia ihmisiä on alkanut löytyä. Ensimmäinen pride oli 2002, ja silloin oli vielä niin alkeellista, että oli vain yksi pieni sateenkaarilippu, kun niitä ei mistään saatu. Mutta nyt pride-tapahtuma on kirjavanaan sateenkaarilippuja. Pride on ollut myös rauhanomaisempi kuin Balkanin alueen toinen pride eli Belgradin Pride 2001. Se oli historian verisin.
Serbian EU-jäsenyysasiassa seurataan myös vähemmistöjen asemaa. Marraskuisessa raportissa sanottiin, että syrjintä on laajaa, erityisesti mustalaisia, vammaisia, kansallisia vähemmistöjä ja seksuaalisia vähemmistöjä kohtaan.
Zagrevissa on vain yksi gay-baari Global, ja kaikki yhteinen toiminta on hankalaa, koska pelätään, että se herättäisi huomiota. Jos menee prideen, saa pelätä että ihmisten kuvat ovat lehtien etusivuilla. Zagrebin ulkopuolella ei ole mitään gay-verkostoja.
Viime aikoina lehdistössä on käyty negatiivista keskustelua Kroatian turistirannikosta. Äskettäin paikallinen media kutsui Hvar-saarta ja muita rannikon lomaparatiiseja homomagneeteiksi. Journalistit syyttivät homoja siitä, että ne peuhtaroivat villisti kirkkojen ja yksityistalojen läheisyydessä.