Eduskunta hyväksyi keskiviikkona uuden itsemäärittelyyn perustuvan translain. Lakiuudistusta kannatti 113 kansanedustajaa. Vastaan äänestäneitä oli 69. Äänestyksestä oli poissa 17 kansanedustajaa.
Uudistuksen myötä sukupuolen juridinen vahvistaminen ja lääketieteellinen sukupuolenkorjausprosessi erotetaan toisistaan. Sukupuolen vahvistamiseen riittää jatkossa kirjallinen hakemus. Edellytyksenä on täysi-ikäisyys sekä Suomen kansalaisuus tai Suomessa asuminen.
Selvityksen sukupuolesta sisältävä hakemus tehdään väestörekisteriin, jonka jälkeen 30 vuorokauden harkinta-ajan jälkeen sukupuolimerkintä korjataan henkilötunnukseen ja henkilöllisyystodistuksiin. Sukupuolen vahvistaminen on mahdollista tehdä uudelleen aikaisintaan vuoden kuluttua. Jos uudelle muutokselle on ”painavia syitä”, voi vahvistamisen tehdä tätä aiemmin.
Tähän asti juridisen sukupuolen vahvistaminen edellytti myös psykiatrista arviota ja pitkää lääketieteellistä prosessia. Lisääntymiskyvyttömyys lakkaa olemasta juridisen sukupuolen vahvistamisen ehto.
Lakiuudistuksella ei ole vaikuta sukupuolen korjaamiseen liittyviin lääketieteellisiin toimenpiteisiin.
Uusi translaki on saanut kritiikkiä esimerkiksi siitä, ettei se mahdollista alaikäiselle transsukupuoliselle juridisen sukupuolensa vahvistamista. Lakiin sisällytettiin kuitenkin lausuma, jonka mukaan lain ulottamista alaikäisiin selvitetään.
Eduskuntarymistä yksimielisesti lain puolesta olivat SDP, Vihreät, Vasemmistoliitto ja RKP. Lakiuudistusta eduskuntaryhmistä vastustivat yksimielisesti Perussuomalaiset, Kristillisdemokraatit, Liike NYT ja Valta Kuuluu Kansalle. Keskustalaisilla äänet jakautuivat lähes tasan puolesta ja vastaan. Kokoomuksesta suurin osa kannatti lakiuudistusta.
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö translaista valmistui tammikuun puolivälin jälkeen, ja ensimmäinen käsittely pidettiin tammikuun viimeisellä viikolla. Hallitusohjelmaan kuuluneen translakiuudistuksen toteuttaminen venyi lopulta vaalikauden lopulle. Suomi oli saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta moitteita sekä niin kotimaisilta kuin kansainvälisiltä ihmisoikeustoimijoilta kritiikkiä erityisesti sukupuolen vahvistamisen ehtona olleesta lisääntymiskyvyttömyyden vaatimuksesta.