Tiistaina 6. huhtikuuta julkaistu translain uudistamista vaativa Oikeus olla -kansalaisaloite etenee eduskunnan käsiteltäväksi. Aloite sai kasaan vaadittavat 50 000 kannatusilmoitusta vajaa kaksi vuorokautta julkaisun jälkeen, keskiviikkona 7.4. kello 22.41.
- Olemme aivan häkeltyneitä tuesta, jota aloite on saanut. On todella hienoa, että ihmisiä kiinnostavat transihmisten oikeudet. Numerot puhuvat puolestaan. Nyt on kyse kansanliikkeestä, toteaa Panda Eriksson, Trans ry -järjestön puheenjohtaja ja yksi aloitteen vastuuhenkilöistä.
Huikeassa kahdessa päivässä aloite on saavuttanut vaadittavan kannattajamäärän!
— Oikeus olla (@OikeusOlla) 7. huhtikuuta 2021
Tähän piti laittaa jokin sitaatti, mutta tavoite täyttyi niin nopeasti, ettei kukaan ehtinyt edes kommentoimaan.
Täältä tullaan, eduskunta! 50 000 kertaa kiitos! <3 #OikeusOlla #TranslakiNyt pic.twitter.com/VVqtddFbgF
Keskiviikkona puoliltapäivin kansalaisaloitteiden kannatusilmoitusten keräämistä varten oikeusministeriön alainen kansalaisaloite.fi -palvelu oli pitkään jumissa ja hetkittäin täysin kaatuneena.
Aloitteen mukaan Suomen lainsäädännön on uudistuttava siten, että se täyttää perustuslain, Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien julistuksen asettamat velvoitteet. Tavoitteena on taata juridisen sukupuolen vahvistaminen kaikille ilman perusoikeuksien rajoituksia.
Kansalaisaloitteessa vaaditaan lisääntymiskyvyttömyyden ja lääketieteellisen diagnoosin poistamista sukupuolen juridisen vahvistamisen edellytyksistä. Edellinen on kirjattuna myös nykyiseen hallitusohjelmaan. Näiden lisäksi sukupuolen juridisen vahvistamisen tulee olla ilmoitusasia kaikille 15 vuotta täyttäneille, ja sitä nuoremmille huoltajan suostumuksella. Aloitteessa vaaditaan myös muutosta lainkohtaan, jossa rekisteröidyssä parisuhteessa olevan henkilön puolisolla on oikeus estää sukupuolen juridinen korjaus. Yhtenä vaatimuksena on väestörekisterin kautta ylläpidetyn niin sanotun "transrekisterin", eli rekisterin sukupuoltaan juridisesti korjanneista henkilöistä, poistaminen.
Hallitusohjelmaan kirjattu translakiuudistus on edennyt hitaasti
Nykyiseen pääministeri Sanna Marinin (sdp) hallituksen ohjelmaan kirjattu translainsäädännön uudistuksen hidas eteneminen on huolestuttanut sukupuolivähemmistöihin kuuluvien asemaa edistäviä järjestöjä. Sosiaali- ja terveysministeriö on selittänyt translakiuudistuksen verkkaista etenemistä koronakriisin vaikutuksella ministeriön aikatauluihin. Helmikuussa 2020 julkaistiin valmistelutyöryhmän raportti, lakiesitystä valmisteleva työryhmä asetettiin maaliskuussa 2021 ja lakiesitys on tarkoitus antaa joulukussa 2021. Lisäksi uudistus olisi koskemassa vain täysi-ikäisiä.
- Toisin kuin pääministeri Marinin hallitusohjelmakirjaus, Oikeus olla -kansalaisaloite vaatii täyttä itsemääräämisoikeutta sekä lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, todetaan Trans ry:n koordinoiman kansalaisaloiteryhmän aloitetta koskevassa tiedotteessa.
Myös translain uudistusta valmistelleen valmistelutyöryhmän raportissa alkuvuodesta 2020 kiinnitettiin huomiota alaikäisten transsukupuolisten asemaan. Sen mukaan hallitusohjelmakirjaus ei kokonaisuudessaan tunnista työryhmän havaitsemia haasteita. Työryhmä esitti oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen ikärajan asettamista 15 ikävuoteen.
Suomessa nykyisin voimassaoleva translaki yhdistää juridisen sukupuolen vahvistamisen lääketietelliseen sukupuolen korjaamiseen. Henkilötietojen sukupuolimerkinnän muuttamisen edellytyksenä on hedelmättömyys. Suomi on saanut asiasta kritiikkiä.
Aloitteesta vaiennut valtamedia
Niinsanottua valtamediaa edustavat tiedotusvälineet eivät tuoneet Oikeus olla -aloitetta esiin sen tavoitellessa 50 000 kannatusilmoituksen rajaa. Aiemmin esimerkiksi avioliittolakiuudistusta edistäneen kansalaisaloitteen menestyksen taustalla sanottiin olleen aloitteen esilläolo mediassa, lakiuudistusta vastustaneiden sanoin "mediarummutus".
Päivitys klo 23.36: Lisätty Trans ry:n puheenjohtajan kommentti.
