Juridisen sukupuolensa vahvistavien hedelmättömyysvaatimuksesta olisi valmis luopumaan 42 prosenttia suomalaisista. Vastustajia 21 prosenttia. Kantaa ei osaa ottaa 37 prosenttia.
Asia käy ilmi Trasek ry:n tutkimusyhtiö Bilendillä teettämästä kyselystä, johon vastasi 1 000 suomalaista.
Trasekin tiedotteen, josta on uutisoinut esimerkiksi STT, mukaan translain uudistamisen kannalla ovat erityisesti alle 35-vuotiaat ikäryhmät ja naiset. Myös 65-74 -vuotiaiden ikäryhmässä kannatus oli keskimääräistä suurempaa. Uudistus saa vahvimmin hyväksyntää vasemmistoliiton, vihreiden ja keskustan kannattajissa. Uudistuksen kannattajia on erityisesti Helsingissä ja Tampereella.
Kyselyssä kävi ilmi myös se, että tietämys aihepiiristä lisäsi lakiuudistuksen kannatusta: neljä viidestä asian hyvin tuntevasta haluaa Suomen uudistavan translain ja luopuvan hedelmättömyysvaatimuksesta ehtona juridisen sukupuolen vahvistamiselle.
Suomen jo valmistettu translaki jumissa
Suomen nykyisen lainsäädännön mukaan väestörekisterissä sekä henkilöpapereissa näkyvä transsukupuolisen henkilön juridinen sukupuoli ja lääketieteellinen sukupuolenkorjausprosessi on sidottu toisiinsa. Lisääntymiskyvyttömyysvaatimuksen lisäksi juridisen sukupuolen vahvistaminen edellyttää täysi-ikäisyyttä ja lääketieteellistä selvitystä sukupuolesta. Lisäksi ehtoihin kuuluu vahvistettavaksi halutun sukupuolen "roolissa" eläminen.
Sosiaali- ja terveysministeriössä on jo pitkään ollut valmisteltuna esitys translaiksi. Keväällä eronnut Sipilän hallitus ei edistänyt translakiuudistusta erityisesti perussuomalaisten ja sittemmin sinisten vastustuksen vuoksi. Sitä edeltävä hallitus ei hyväksynyt asian antamista eduskunnalle kristillisdemokraattien vastustuksen vuoksi. Suurin osa puolueista kannattaa translain uudistamista itsemäärittelyä kunnioittavaksi.
Suomi on ainoa Pohjoismaa, joka vaatii lisääntymiskyvyttömyyttä sukupuoltaan korjaavalta. Suomi on saanut kritiikkiä lainsäädännön syrjivyydestä. Juridisen sukupuolensa muuttavan transsukupuolisen on saatava diagnoosi ja läpikäytävä steriliteettiin johtavia lääketieteellisiä hoitoja. Esimerkiksi YK:n Kidutuksen vastainen komitea on kiinnittänyt huomiota Suomen nykyisen translainsäädännön ongelmiin. Myös tasa-arvovaltuutettu edellyttää, että tuleva hallitus ottaa translain uudistamisen hallitusohjelmaan.
Translain uudistusta vaadittiin esimerkiksi keväällä 2018 Helsingissä järjestetyssä mielenosoituksessa. Asia kuului myös Setan vaalitavoitteisiin.
Kolmas juridinen sukupuoli
Suomessa on myös avattu keskustelu ns. kolmannen juridisen sukupuolen laillistamisesta Suomessa. Nykyinen juridinen yksinomainen jako miehiin ja naisiin on Suomessa ongelma erityisesti intersukupuolisten kohdalla, joiden sukupuolta ei syntyessä yksiselitteisesti ole mahdollista määritellä jommaksi kummaksi kahdesta vaihtoehdosta. Lisäksi kaksijakoisen sukupuolikäsityksen väliin tai ulkopuolelle itsensä kokevat kohtaavat ongelmia nykytilanteessa. Kolmas juridinen sukupuolivaihtoehto käytössä monissa maissa.
