Suomen eduskunta sai viime viikolla esityksen sukupuolten tasa-arvoa koskevan lain uudistamiseksi. Tasa-arvolain kokonaisuudistuksen tarkoituksena on mm. tarkistaa, että laki on yhdenmukainen EY-tuomioistuimen ratkaisujen kanssa. Lain valmistelussa on kuitenkin luettu tuomioistuimen ratkaisuja hyvin valikoiden. Sukupuolivähemmistöt ovat kokonaan unohtuneet tasa-arvolaista.
EY-tuomioistuin teki vuonna 1996 tapauksessa P vastaan S (C-13/94) historiaa todetessaan, että tasa-arvodirektiivin 5 artiklan 1 kohta esti myös transsukupuolisen henkilön irtisanomisen sukupuolen korja-ukseen liittyvistä syistä. Ratkaisussa lausutaan: "Koska oikeus siihen, ettei ihmistä syrjitä sukupuolen perusteella, on yksi ihmisen perusoikeuksista, direktiivin soveltamisala ei voi rajoittua pelkästään syrjin-tään, joka johtuu kuulumisesta jompaankumpaan sukupuoleen". Tasa-arvodirektiivi kattaa siis myös sukupuolivähemmistöt eli trans-ihmiset.
Sukupuolivähemmistöjä ei tästä jäsenmaita sitovasta tuomiosta huolimatta erikseen mainita EU:n tasa-arvodirektiivissä eikä myöskään viime viikolla eduskunnalle annetussa tasa-arvolakiesityksessä. Trans-ihmisten syrjintä on kuitenkin tavallista. Ihmiset, joiden sukupuoli-identiteetti tai sukupuolen ilmaisu on jollain tavalla ristiriidassa kulttuuristen sukupuoliodotusten kanssa, ovat selkeässä syrjintä- ja syrjäytymisvaarassa.
Tilanteen epäselvyyttä korostaa se, että sukupuolivähemmistöt sekoitetaan usein seksuaalivä-hemmistöihin. Keskusteluissa unohtuu, että seksuaalivähemmistöjen kohdalla syrjintäperuste on sek-suaalinen suuntautuminen, mutta sukupuolivähemmistöihin kuuluvia syrjitään sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella. Seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuoja löytyy uudesta yhdenvertai-suuslaista, mutta sukupuolivähemmistöjen ei.
Setan mukaan epäselvä tilanne täytyy korjata nyt tasa-arvolain uudistamisen yhteydessä. Syrjinnän määrittelyn yhteyteen täytyy eduskunnassa lisätä momentti, jossa todetaan, että syrjintä tarkoittaa myös eri asemaan asettamista sukupuolen korjauksen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perus-teella. Lisäksi lain perusteluissa tulee kuvata ratkaisun P vastaan S merkitys.
"Ilman hyvin kirjoitettua lakia trans-ihmisten syrjintäsuoja tulee testatuksi vain sillä, että yksittäinen syrjinnän kohde uhrautuu oikeuslaitoksen koekaniiniksi", toteaa Setan puheenjohtaja Tiia Aarnipuu.
Taustaksi käsitteistä
Sukupuolivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, joiden biologinen, sosiaalinen ja psyykkinen sukupuoli eivät muodosta jatkumoa, vaan nämä sukupuolen ulottuvuudet ovat ristiriidassa keskenään. Sukupuolivähemmistöjä ovat esimerkiksi transsukupuoliset (eli ihmiset, jotka eivät koe kuuluvansa siihen sukupuoleen, johon heidät on syntymän yhteydessä määritelty ja lapsena kasvatettu) ja transvestiitit (eli miehet, joilla on voimakas tarve eläytyä naiseuteen ja ilmaista naisellisia puoliaan esimerkiksi pukeutumisen avulla). Sukupuoli-identiteetti ei kerro mitään ihmisen seksuaalisuudesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta. Sukupuolivähemmistöjen syrjintäsuoja on tällä hetkellä Suomessa epäselvä, mutta kuuluu ratkaisun "P vastaan S" perusteella säädettäväksi sukupuolten tasa-arvoa koskevassa lainsäädännössä.
Seksuaalivähemmistöihin kuuluvat ihmiset, jotka eivät tunne eroottista ja emotionaalista vetovoimaa (yksinomaan) eri sukupuolta oleviin. Seksuaalivähemmistöjä ovat siis esimerkiksi homoseksuaaliset ihmiset. Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ei kerro mitään ihmisen sukupuoli-identiteetistä. Seksuaalivähemmistöjen syrjintäsuojasta sää-detään Suomessa mm. uudessa yhdenvertaisuuslaissa. Heitä ei ole tarpeen nostaa erikseen esille tasa-arvolainsäädännössä.
Jussi Nissinen
Seksuaalinen tasavertaisuus SETA ry
pääsihteeri
Hietalahdenkatu 2 B 16, 00180 Helsinki
p. 09 - 6812 5820