Seta ja Trasek vaativat, että Translaki tulee uudistaa transihmisten ihmisoikeudet turvaavalla tavalla. Keskiviikkona 20.11. julkaistussa tiedotteessa ihmisoikeusjärestöt haluavat juridisen sukupuolen vahvistamisen perustaksi itsemäärittelyn.
Järjestöjen mielestä lääketieteellinen ja juridinen sukupuolen korjaus on erotettava lainsäädännössä toisistaan, eikä juridisen sukupuolen vahvistamiselle tule asettaa lääketieteellisiä tai muita ehtoja. Lisäksi järjestöt vaativat, että hoitoa tulee tarjota sitä tarvitseville hoidollisin perustein, ei juridisen sukupuolen korjaamiseen kytkettynä pakkona.
- Argentiinassa juridisen sukupuolensa voi korjata ilmoituksella ilman vaatimusta diagnoosista tai kehon muuttamisesta. Suomessakin sukupuolen vahvistaminen voisi perustua maistraatille tehtävään omaan ilmoitukseen, Trasekin puheenjohtaja Antti Karanki sanoo.
- Myös useissa Euroopan maissa on voimassa tai valmistelussa Suomea huomattavasti edistyksellisempi lainsäädäntö sukupuolen korjaamisesta. Kymmenen maata ei vaadi lisääntymiskyvyttömyyttä juridisen sukupuolen korjaamisen ehtona, ja yli kymmenen maata ei rajoita sukupuoltaan korjaavan oikeutta jäädä avioliittoon. Suomella on tässä paljon kirittävää, sanoo Karanki.
Järjestöjen mukaan juridisen sukupuolen vahvistamiseen johtava prosessi on Suomessa pitkä ja aiheuttaa arkielämässä kohtuuttomia ongelmia, jotka lisäävät eriarvoisuutta ja syrjäytymisriskiä. Yhteiskunnalle tulee tästä myös tarpeettomia kustannuksia, muistuttavat järjestöt.
Järjestöt toteavat hallinnollisen sukupuolen muuttamiselle asetettujen lääketieteellisten vaatimusten loukkaavan sukupuoltaan korjaavien henkilöiden oikeutta yksityis- ja perhe-elämään, keholliseen koskemattomuuteen ja kunnioittavaan kohteluun. Järjestöt pitävät vaatimuksia ihmisoikeuksia loukkaavina, ja muistuttavat, että ehtojen poistamista ovat vaatineet muun muassa YK:n ihmisoikeusvaltuutettu, Euroopan neuvosto, Euroopan parlamentti ja laaja joukko kansalaisjärjestöjä Suomessa ja kansainvälisesti.
- Transihmiset kärsivät päivittäin yhteiskunnan tiukasta jakamisesta naisiin ja miehiin. On älytöntä, että juuri sukupuoltaan korjaavilta vaaditaan stereotyyppisen sukupuoliroolin mukaan elämistä. Eihän sitä vaadita muiltakaan ihmisiltä eikä sukupuolen mukaista käytöstä voi määritellä lääketieteellisesti, Setan pääsihteeri Aija Salo sanoo.
- Oikeiden henkilöpapereiden saaminen ei saa olla kiinni vuosien käytöskokeesta, sanoo Salo.
Salon mukaan juridisen sukupuolen korjaamisen pitäisi olla mahdollista ilman ikärajaa. Nykyisin ikäraja on 18.
Juridisen sukupuolen vahvistamisen ehtoja ja itsemääräämisoikeutta on käsitelty keskiviikkona Helsingissä Amnestyn Suomen osaston järjestämässä seminaarissa, joka on osa TransHelsinki-tapahtumaviikkoa. Seminaarissa puhuvat muun muassa valtiosihteeri Ulla-Maija Rajakangas, Trasek ry:n puheenjohtaja Antti Karanki, asiantuntija Kerttu Tarjamo Euroopan neuvoston seksuaali- ja sukupuolivähemmistöyksiköstä, Transgender Europe -järjestön hallituksen jäsen Arja Voipio ja Ruotsin hlbti-kattojärjestön RFSL:n puheenjohtaja Ulrika Westerlund.
Sosiaali- ja terveysministeriö on asettanut työryhmän tarkastelemaan translain uudistustarpeita. Setalla ja Trasekilla on edustajat työryhmässä.
Nykyinen translaki edellyttää transsukupuolisilta henkilöiltä lisääntymiskyvyttömyyttä ennen kuin heidän sukupuolensa voidaan juridisesti muutta mieheksi tai naiseksi. Vahvistaminen edellyttää myös transsukupuolisen henkilön parisuhdemuodon muutosta, jos tämä on avioliitossa tai rekisteröidyssä parisuhteessa.