Taikahuilu palaa ohjelmistoon uusin laulajin

  • Teema
  • Ooppera
  • Hannu Korhonen

Yleisön suosikiksi nousseesta satuoopperasta on 11 esitystä keväällä

Wolfgang Amadeus Mozartin Taikahuilu palaa Kansallisoopperan ohjelmistoon 29. tammikuuta. Taikasoitinten ja lohikäärmeiden mystiseen maailmaan astuu useita uusia laulajia.

Uutena prinssi Taminona Kansallisoopperan lavalle nousee Tuomas Katajala, joka on aiemmin tehnyt roolin Savonlinnan Oopperajuhlilla. Toisessa miehityksessä Taminon roolin laulaa Jorma Silvasti. Linnustaja Papagenona debytoi Jussi Merikanto, joka vuorottelee roolissa Ville Rusasen kanssa.

Tiina Vahevaara, joka on aiemmin laulanut Papagenan roolissa, esiintyy nyt ensi kertaa prinsessa Paminana. Hän vuorottelee Tove Åmanin kanssa. Papagenana kuullaan Merja Wirkkalaa sekä roolissa debytoivaa Mia Heikkistä.

Roolidebyyttinsä tekevät myös Anna Danik ja Leena Liimatainen ensimmäisinä naisina, Merle Silmato kolmantena naisena ja Nicholas Söderlund kaitsijapappina.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Jussi Tapolan ohjaama Taikahuilu sai ensi-iltansa Suomen Kansallisoopperassa 3.3.2006. Suomenkielistä satuoopperaa esitettiin viimeksi keväällä 2008 täysille katsomoille, ja nyt on luvassa 11 lisäesitystä. Visuaalisuudestaan kiitosta saaneen produktion lavastuksen ja puvut on suunnitellut Anna Kontek. Esitykset johtaa Kurt Kopecky. Yön kuningattarena laulavat Anna-Kristiina Kaappola ja Sirkka Lampimäki, Sarastrona Hannu Forsberg ja Jyrki Korhonen.


”Sinä siellä, kuka sinä olet?” ”Tyhmä kysymys. Ihminen niin kuin sinäkin.”

Prinssi Taminon ja linnustaja Papagenon ensimmäinen kohtaaminen on yhtä suurta väärinkäsitystä. ”Taikahuilun hauskuus syntyy juuri siitä, että kaikki tarinan henkilöhahmot ovat keskenään niin erilaisia”, sanoo tenori Tuomas Katajala.

”Tamino on vakaa, totinen ja kunnollinen mies. Hän ei ole voinut koskaan kuvitellakaan, että on olemassa sellaisia tyyppejä kuin Papageno, joka pukeutuu höyheniin, elelee metsämajassa ja ajattelee enimmäkseen syömistä ja juomista, ja välillä naisia”, Katajala toteaa.

”Vastakkain tarinassa ovat myös Yön kuningatar, pimeyden luonnonvoima, ja Sarastron edustama valon ja järjen valtakunta. Prinssi Tamino joutuu kohtaamaan itselleen uusia asioita, kyseenalaistamaan ennakko-oletuksensa ja kasvamaan ihmisenä ennen kuin hän on valmis saamaan prinsessansa.”


(Suomen Kansallisooppera, lehdistötiedote 20.01.2008)

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!