Suomen Kansallisooppera
Kuvaaja: Hannu Korhonen
©ranneliike.net
Kaudella 2009–2010 klassikoita ja uutuuksia - Uusien johtajien ohjelmistovalinnat näkyvät
Kausi 2009–10 on ensimmäinen kausi, jonka Suomen Kansallisoopperan ja Kansallisbaletin uudet taiteelliset johtajat Mikko Franck ja Kenneth Greve ovat suunnitelleet alusta alkaen. Franckin kädenjälki näkyy Verdi-sarjan jatkumisena kahdella teoksella, Kenneth Greve taas tuo ohjelmistoon mm. oman tuoreen versionsa Joutsenlammesta.
Aloittaessaan ylikapellimestarina syyskaudella 2006 ja taiteellisena johtajana vuoden 2008 alusta Mikko Franck totesi Suomen Kansallisoopperan tarvitsevan ohjelmistoonsa lisää Verdiä ja ranskalaista oopperaa. Yhtenä painopistealueena jatkettaisiin suomalaisten oopperoiden esittämistä. Lisäksi Mikko Franck halusi tehostaa Alminsalin käyttöä.
Tällä kaudella asetetut tavoitteet toteutuvat. Syksyllä 2008 alkanut Verdi-sarja jatkuu kahdella klassikolla, kun syksyllä nähdään Falstaff ja keväällä Naamiohuvit. Ranskalaista oopperaa edustaa Charles Gounod’n Faust, suomalaista oopperaa taas Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi. Alminsalissa tuotetaan kaksi oopperaa, joten totutun neljän ensi-illan sijasta Kansallisoopperassa nähdään tulevalla kaudella peräti kuusi uutta oopperatuotantoa.
Kauden ensimmäinen ensi-ilta on Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kivi, jota esitetään Alminsalissa 12.9. alkaen. Savonlinnan Oopperajuhlilla 1997 kantaesitetty teos nähdään nyt ensimmäistä kertaa Kansallisoopperassa. Uuden tuotannon ohjaa Pekka Milonoff ja nimiroolin tulkitsee Jorma Hynninen, jolle Rautavaara on teoksen säveltänyt. Musiikin johtaa Mikko Franck.
Giuseppe Verdin viimeinen ooppera Falstaff on nähty Kansallisoopperassa viimeksi 1977. Nyt Falstaff tekee odotetun paluun Marco Arturo Marellin ohjaamana ja lavastamana. Marelli muistetaan Suomessa ennen kaikkea vuoden 2005 visuaalisesti loistokkaasta Ruusuritarista. Luvassa on värikäs ja tarkasti ohjattu tuore näkemys koomisten oopperoiden suuresta klassikosta. Alun perin Wienin valtionoopperassa nähdyn tuotannon nimiroolissa vuorottelevat Roberto de Candia ja Marco Chingari. Falstaffin musiikin johtaa Pietro Rizzo. Juuri Metropolitan-debyyttinsä tehnyt Rizzo on opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja johtanut usein Kansallisoopperassa, ja hänet muistetaan erityisesti italialaisen oopperan tarkasti tuntevana kapellimestarina.
Syyskauden toinen oopperaensi-ilta on Antonin Dvorákin Rusalka, jota Suomen Kansallisooppera ei ole esittänyt koskaan aikaisemmin. Rusalka-tuotanto tulee Kööpenhaminasta, jossa sen ohjasi Richard Jones. Englantilainen Jones on ohjannut jo 25 oopperatalossa kaikkialla maailmassa, mutta Kansallisoopperassa hän vierailee nyt ensimmäisen kerran. Nimiroolissa Rusalkana laulaa Olga Romanko ja Prinssinä Mika Pohjonen.
Kevätkauden aloittaa Charles Gounod’n Faust. Yksi maailman suosituimmista oopperoista on nähty viimeksi 1991 ja nyt se tuotetaan ensimmäistä kertaa uudessa oopperatalossa. Ohjaaja on Jussi Tapola ja lavastuksen ja puvut suunnittelee Mark Väisänen. Musiikin johtaa Kari Tikka. Nimiroolissa laulaa tšekkiläinen Pavel Cernoch, Mefistona on Hannu Forsberg ja Margaretan roolissa vuorottelevat albanialaissyntyinen Ermonela Jaho sekä Helena Juntunen.
Kevään seuraava uusi tuotanto on Alminsalissa esitettävä Benjamin Brittenin Albert Herring, yksi viime vuosisadan hauskimpia oopperoita. Suomeksi esitettävän oopperan ohjaa Pertti Sveholm ja johtaa Mikko Franck. Nimiroolissa on tenori Tuomas Katajala, joka laulaa kaudella 2009–10 myös useita muita suuria rooleja.
Kauden viimeinen oopperaensi-ilta on Verdin Naamiohuvit. Kustaa III:n murhaa käsittelevä teksti muutettiin aikanaan sensuurin vuoksi ja sijoitettiin Bostoniin, mutta myös Tukholmassa tapahtuvaa versiota on esitetty. Tällä kertaa tapahtumat ovat taas Bostonissa, mutta nykyajassa. Ohjaaja Vilppu Kiljusen tulkinnassa liikutaan politiikan, julkisuuden ja tunteiden maailmassa. Vilppu Kiljunen muistetaan Kansallisoopperassa mm. Rasputinin ja Lännen tytön vahvoista ohjauksista. Rooleissa kuullaan useita vierailijoita kuten Claire Rutteria, Inessa Galantea, Giorgio Casciarria ja Mihail Agafonovia.
Kansallisoopperan kausi alkaa jo elokuussa kestosuosikki Figaron häillä. Jussi Tapolan ohjaus on ollut ohjelmistossa jo vuodesta 1983 ja esityksiä on takana kaikkiaan 140. Myös syksyn toinen Mozart-ooppera Così fan tutte kuuluu Kansallisoopperan suosikkituotantoihin. Elokuusssa ohjelmistoon palaa myös Umberto Giordanon vallankumousaiheinen Andrea Chénier.
Syyskauden oopperatarjontaan kuuluvat myös Rigoletto, La Traviata ja Carmen. Kevätkaudella ohjelmistoon palaa Mozartin Don Giovanni, ja huhtikuussa kuullaan taas operetin säveliä yleisönsuosikiksi nousseen Iloisen lesken myötä.
Baletissa Tšaikovskin suositut teokset ja nykytanssin huippunimiä
Suomen Kansallisbaletin ohjelmistossa on kaudella 2009–10 niin tunnetuimpia balettiklassikoita kuin tämän päivän merkittävimpien koreografien nykytanssiteoksiakin. Kansallisbaletin taiteellinen johtaja Kenneth Greve haluaa tuoda ohjelmistoon monipuolisesti ”tanssia laajalla väripaletilla”. Kausi on juhlaa Tšaikovskin balettisävelten ystäville, sillä Kansallisbaletissa nähdään kaikki kolme Tšaikovskin säveltämää balettia.
Lokakuussa ensi-iltansa saa Greven oma tuore versio Joutsenlammesta. Greven versio kantaesitettiin Prahan baletissa helmikuussa 2009. Greven ajatuksena on muokata teoksen juonesta ymmärrettävämpi, mutta samalla säilyttää mukana klassiset elementit. ”Tarinaa on tiivistetty nykypäivän katsojan toiveiden mukaisesti”, Greve kertoo. ”En ole koskaan ymmärtänyt, miksi prinssi ihastuu lintuun. Minun versiossani prinssi kohtaa Odetten kauniin naisen muodossa.” Ensi-iltansa saavan Joutsenlammen lisäksi ohjelmistoon palaavat koko perheen suosikit, joulukuussa Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas ja maaliskuussa Prinsessa Ruusunen.
Kolmen Tšaikovskin baletin lisäksi nähdään myös muita klassikoita. Helmikuussa saa ensi-iltansa yksi vanhimmista edelleen esitettävistä baleteista, vuonna 1832 kantaesitetty La Sylphide. Kansallisbaletti esittää teoksesta August Bournonvillen perinteisen version.
Heti uuden kauden alussa elokuussa ohjelmistoon palaa tarujen Intiaan sijoittuva Bajadeeri, joka tunnetaan mm. kauniista kohtauksestaan Varjojen valtakunta. Tammikuussa ohjelmistoon palaa edellisen kauden ensi-iltateos Kuinka äkäpussi kesytetään, John Crankon koreografia Shakespearen komediaan.
Nykykoreografian huippunimet nähdään Kansallisbaletin uudessa kolmen teoksen illassa Tanssitaivaan alla toukokuussa. Frankfurtin baletin johtajana toimineen William Forsythen teos workwithinwork ja mm. Göteborgin baletin mainetta kohottaneen Nicolo Fonten teos Cornered ovat tyyliltään neoklassisista tanssia, israelilaisen Ohad Naharinin teos Minus 7 on puolestaan upea kavalkadi, johon koreografi on poiminut parhaita osia useista fyysisistä, vahvan liikekielen omaavista teoksistaan.
Suomalaisia tämän päivän koreografinimiä edustavat Jarkko Mandelin ja Simo Kellokumpu, joiden uudet kantaesitysteokset nähdään maaliskuussa Alminsalissa Made in Finland -illassa. Jo syksyllä ohjelmistoon palaa kolmen teoksen Suuria mestareita, jossa nähdään Jirí Kyliánin Petite Mort ja Sechs Tänze sekä David Dawsonin A Million Kisses to My Skin – suuren suosion saaneet koreografiat Mozartin ja Bachin musiikkiin.
Maailmantähtien tanssivierailu Kansallisbaletissa nähdään tammikuussa, kun legendaariset Sylvie Guillem ja Akram Khan tanssivat oman koreografiansa Sacred Monsters, joka vie katsovat kahden maailmankuulun tanssija–koreografin lapsuus- ja nuoruusmuistoihin niin virtuositeettimaisen nykytanssin kuin perinteisen intialaisen kathak-tanssinkin kautta. Toinen erityistapahtuma on Alminsalissa marraskuussa, kun balettitanssijat ja laulajavieraat tuovat näyttämölle ainutlaatuisen klubi-illan Dance with Dancers yllätysohjelmanumeroineen.
Uusi koululaisooppera kertoo Vincent van Goghista
Perheen pienimmille on kevätkaudella luvassa kaksi uutuutta: Thomas Rydbergin uuden tanssiteoksen lisäksi Oopperan päälämpiössä nähdään Erja Alanderin käsikirjoittama ja ohjaama uusi lastenooppera tuttuihin oopperasävelmiin. Ohjelmistoon palaa myös kaksi yleisösuosikkia, barokin mestarin elämästä kertova ooppera Pappa Bach sekä rumpuseikkailu Puhuva rumpu.
Koululaisten kanssa toteutettavia oopperoita ovat viime vuosien aikana esittäneet tuhannet 5.-6.luokkalaiset eri puolilla Suomea. Syksyllä on luvassa jo neljäs koululaisia varten sävelletty ooppera. Auringonkukat kertoo Vincent van Goghista. Sen on säveltänyt Atso Almila, libretto on Jukka Itkosen ja ohjaajana on Jukka Rantanen. Ensiesityksestä vastaa lokakuussa espoolainen Tuomarilan koulu.
Lasten ohella Kansallisoopperan toiminta huomioi muitakin erityisryhmiä. Syksyllä toteutetaan pienimuotoisia konsertteja ja tanssiesityksiä vanhusten ja pitkäaikaissairaiden hoitolaitoksissa pääkaupunkiseudulla. Keväällä helsinkiläisen 10. luokan oppilaat toteuttavat oman tanssipainotteisen näyttämöprojektin. Kevätkaudella käynnistetään myös Metropolia Ammattikorkeakoulun kanssa hanke, jonka tuloksena neljä seniorikuoroa pitää syksyllä 2010 itselleen läheisten laulujen konsertin.
(Suomen Kansallisooppera, lehdistötiedote 16.04.2009)