Geokätkentä (engl. geocaching) on ulkoiluharrastus, jossa piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita GPS-paikantamislaitteen avulla.
Tyypillinen kätkö on vesitiivis rasia jossa on tiedote, lokikirja, kynä ja vaihtoesineitä. Geokätkentä on sukua partiolaisten lodjaukselle. Kätkön sijainti määritetään yleensä paikantamislaitteen avulla ja koordinaatit sekä vihjeet kätkön löytämiseksi ilmoitetaan harrastuksen Internet-sivustolla.
Harrastuksen mahdollisti Yhdysvaltain puolustusministeriön GPS-signaalilta poistama siviilihäirintä 1. toukokuuta 2000. Ensimmäisen dokumentoidun GPS:n avulla sijoitetun kätkön sijoitti 3. toukokuuta 2000 Dave Ulmer. Sijainti ilmoitettiin Usenetin uutisryhmässä sci.geo.satellite-nav ja 6. toukokuuta 2000 mennessä kätkö oli löydetty kaksi kertaa. Harrastus on kasvanut nopeasti ja saavuttanut suosiota ympäri maailmaa. 1. Helmikuuta 2006 raportoitiin maailmassa olevan 231621 aktiivista kätköä 220 maassa, näistä suomessa noin 1870 kappaletta.
Kätköiksi luokitellaan myös muutamat erikoistapaukset, joissa varsinaista piilotettua kätkörasiaa ei ole. Tällaisia ovat esimerkiksi tapahtumakätköt, joissa kokoonnutaan kätkön perustajan ilmoittamaan paikkaan tämän ilmoittamana aikana. Näillä ns. virtuaalikätköillä tarkoitetaan tietyn vaatimuksen täyttävää paikkaa, josta löytäjän täytyy esimerkiksi lähettää valokuva osoituksena käynnistään. Kamerakätkö on paikka, jossa löytäjän on otettava itsestään kuva web-kameralla (esim. jonkin nettikahvilan ulkokamera) osoituksena käynnistään. Harrastuksen levitessä yhä usemapaan maahan nämä virtuaaliset kätköt ovat poistuneet peruskätköjen valikoimista je niille on muodostunut kokonaan oma paikannus-suunnistuksen 'ala'muoto - lisää tietoa löytyy sivuilta http://www.waymarking.com/.
Kätköihin lisätään nykyisin myös runsaasti hyvin haluttuja "Geo-kolikoita" (Geocoins) sekä "Matka-lutikoita" (Travel-bugs). Näissä on erillinen tunnistekoodi/numero, jonka avulla kolikoiden ja lutikoiden reittejä voi seurata. Ideana on siis, että jos/kun löydät kätköstä kolikon tai lutikan otat sen mukaasi, rekisteröit sen löytymisen omalla geocaching -logisivullasi ja seuraavan kerran kun olet jemmajahdissa jätät kolikon ja/tai lutikan uuteen kätköön. Mitä pidempi on etäisyys näiden kätköjen välillä sen enemmän saat itsellesi pisteitä. Tällä menetelmällä suomessa kiertää tälläkin hetkellä kolikoita USA:sta ja Australiasta saakka!
Kätkönmetsästäjän perustarpeisiin kuuluu siis GPS paikannin. Laitteen laatu ja hinta riippuu eniten etsijän omasta halusta "teknistää" harrastustaan. Aivan peruslaitteellakin pärjää, joskin tällöin on pitkälle harrastajan oman mielenkiinnon ja etsintäinnostuksen varassa kätköjen löytäminen. Erilaisten apuvälineiden, kuten matkapuhelimien ja niiden paikannuspalveluiden ja www-selainten käyttö on sallittua. Jotkut ovat rakentaneet reppuun kokonaisen pienoistukikohdan kannettavine tietokoneineen ja kiinteine langattomine internetyhteyksineen ja paikannusjärjestelmineen.
Ja kuten monessa harrastuksessa, myös geokätköpiireissä ihmisiä jotka eivät asiaa harrasta kutsutaan omalla lempinimellään. Tässä tapauksessa se on lainattu Harry Potterista ja kuuluu "geo-jästi" (Geo-Muggle). Yleensä nämä jästit ovat harmittomia, joskus tulevat kysymään "mitä ihmeenkummaa te oikein teette" - onpa muutama poliisin kohtaaminenkin tapahtunut, mutta kun muistaa käytöstavat ja pitää aina mukanaan pientä infolappusta mistä hommassa oikeasti on kyse saa yleensä "hyvän etsinnän" -toivotukset ja lempeän, joskin hieman huvittuneen hymyn vastineeksi.
Lisätietoja harrastuksen aloittamiseen, oman sivuston luontiin ja ohjeisiin löydät seuraavista paikoista:
Suomalaisen aktiiviharrastajan Geokätkentäsivusto - http://personal.inet.fi/hima/pekkar/ (erittäin suositeltava lukupaikka kaikille kaikesta!)
Geokätkennän alkuperäinen ja 'ainoa oikea' kotisivusto - http://www.geocaching.com/
Geokätkentä suomessa - http://www.geocaching.fi/
FAQ - Usein Kysytyt Kysymyksen (Englanniksi) - http://www.geocaching.com/faq/
Lähde: Wikipedia, julkaistu käyttöoikeuslisenssillä GNU Free Documentation License ( http://www.gnu.org/copyleft/fdl.html )